Poh­jois-Suo­mi he­rät­te­lee uinuvaa Ba­rents-yh­teis­työ­tä

Suomi aikoo tosissaan potkia hereille uupunutta Barents-yhteistyötä. Tavoitteena on vihdoin edetä käytännön hankkeisiin, joista ihmiset ja yritykset oikeasti innostuisivat.

Suomi aikoo tosissaan potkia hereille uupunutta Barents-yhteistyötä. Tavoitteena on vihdoin edetä käytännön hankkeisiin, joista ihmiset ja yritykset oikeasti innostuisivat. Liikkeen keulassa astelee Pohjois-Pohjanmaan liitto, joka keskiviikkona otti vastaan Barentsin alueneuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden.

Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen muistutti, että vuonna 1993 alkanut Barents-yhteistyö alkoi hiipua muutamassa vuodessa alkuinnostuksen jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Kari Aalto korosti, että monella on syytä kävellä peilin eteen, jos uutta nostetta ei onnistuta luomaan.

Barents-herätystä on valmisteltu uudistamalla sekä valtioiden että alueiden välisen yhteistyön koneistoja. Koneistoa kiillotetaan torstaina Rovaniemellä ulkoministerivetoisessa Barentsin neuvoston kokouksessa, joka asettaa Norjan Kirkkoniemeen pysyvän kansainvälisen Barents-sihteeristön.

Keskiviikkona tavanneet Barents-maiden aluetason päättäjät myöntävät, ettei pelkillä sihteeristöillä ja organisaatioilla herätetä kansan kiinnostusta. Se saadaan näkyvillä käytännön hankkeilla.

Lotvosen mukaan alueneuvoston jäseniä on motivoitu jakamalla vastuuta. Vastuusektoreita on jaettu halun ja osaamisen perusteella. Esimerkiksi Suomi panostaa matkailuun ja pohjoiseen ulottuvuuteen, Norja energiaan ja Ruotsi kaivosteollisuuteen. Yhteistyön onnistumisen kannalta keskeinen Venäjä ei tosin ole vielä ilmaissut sektoria, jonka kehittämisen se haluaisi vetovastuulleen.

Venäjän suunta korostuu myös kumppanuusohjelmissa, jotka rakentuvat EU:n naapuruuspolitiikan tukeen. Sosiaali-, terveys- ja ympäristökumppanuudelle on pohja jo rakennettu ja seuraava kohde on liikenneyhteistyö.

Venäjä-kortti käyttöön

Barents-yhteistyön teho riippuu paljolti Venäjän kiinnostuksesta. Muiden kiinnostusta yhteistyöhön ruokkivat Venäjän hallussa olevat Barentsin luonnonvarat. Niiden hyödynnys voisi jakaa mittavaa taloudellista hyötyä pohjoisiin naapurivaltioihin.

Muiden maiden haluja Venäjän sitouttamiseen kuvastanee, että uuden Barents-sihteeristön päälliköksi noussee venäläinen. Painoa satsataan paljon juuri kumppanuusohjelmiin, joissa Venäjä operoi tasavertaisena partnerina.

Ajankohta yhteistyön tehostamiselle on sikäli hyvä, että torstain ulkoministerikokouksessa Barentsin neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Venäjälle. Puheenjohtajuuden ottaa vastaan ulkoministeri Sergei Lavrov.

Barents-yhteistyötä tehdään kahdella tasolla. Valtioiden välisestä osasta vastaa ulkoministerijohtoinen neuvosto ja alueellista toimintaa vetää alueneuvosto. Kokoonpanoon kuuluu kaikkiaan 13 pohjoista aluetta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Ilmoita asiavirheestä