Tuttu professori kuvasi yliopistoväkeä hitaasti lämpiäviksi hämäläisiksi. Vertaus tuli läheltä, sillä istuimme Hämeen sydämessä, Tampereella, ruokapöydän äärellä viime viikon lopulla. Uutta yliopistolakia oli valmisteltu vuosia, mutta yliopistolaiset eri puolilla Suomea heräsivät mielenosoitukseen vasta samana päivänä, kun valtioneuvosto hyväksyi lakiehdotusta ja se oli tulossa eduskunnan päätettäväksi.
Professori jatkoi vertaustaan kuntien kaavoitukseen. Kunnathan suunnittelevat ja ohjaavat kaavoituksella, mitä kunnan alueelle rakennetaan.
"Kun kaivinkone jyrisee mylläämään takapihalle, suomalainen nousee ihmettelemään ikkunasta, mitä ihmettä tänne on kaavoitettu", professori havainnollisti yliopiston työntekijöiden jähmeyttä uuden yliopistolain valmistelussa.
Avoin etukäteiskeskustelu yliopistolaista vaikuttaa siis epäonnistuneen yliopistoissa, joihin kriittisen väittelyn nimenomaan pitäisi kuulua.
Lounaspöydässä istui toinen professori, joka huomautti, että kyllä yliopistoja ainakin muodollisesti kuultiin. Monenlaisia papereita pyydettiin. Kirjoitettiin muistioita. Lähetettiin ehdotuksia opetusministeriöön. Epäselvältä kuulemma vaikuttaa, luettiinko papereita missään.
Ensimmäiset yliopistot Euroopassa syntyivät liki tuhat vuotta sitten. Turkuun yliopisto saatiin vuonna 1640. Yliopistojen ydintehtävä tiivistyy edelleen perustutkimukseen ja tutkimustyön tuloksista ponnistavaan opetukseen, joten yliopistojen toimenkuva ei ole muuttunut vuosisatojen aikana.
Tutkijat etsivät perustutkimuksissa syvällistä uutta tietoa, jonka suoraa hyötyä ihmiskunnan elämään on vaikea osoittaa pilkuntarkasti. Laadukas, riippumaton perustutkimus on kuitenkin välttämätöntä, kun esimerkiksi teollisuus kehittää sovellutuksia ja niistä uusia kaupallisia tuotteita. Tai kun lääkeyritykset luovat uusia parantavia lääkkeitä.
Nykypäivän julkisuudessa kartetaan ideologioita tai ainakin niistä puhumista. Ideologian voi määritellä valtakäsitykseksi arvoista, joiden mukaisesti poliittinen valta ohjaa yhteiskuntaan vaikuttavaa kehitystä. Yliopistolaki edustaa historiallista ideologista valintaa, joka korostaa koulutuksen markkinaehtoista kilpailua ihan uudella tavalla. Tuore opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) totesi osuvasti, että uusi laki on isoin asia sitten yliopistojen perustamisen.
Toki tieteeseen on aina kuulunut tuloskilpailu, mutta nyt liiketaloudelliset termit toistuvat. Uusi laki suosii keskittämistä. Laki tekee yliopistoista yrityksiä, jotka ostavat ja myyvät. Ne voivat ajautua myös konkurssiin, jos eivät osaa hoitaa liiketalouttaan.
Oulun yliopisto aikoo suuntautua uudenlaisessa kilpailutilanteessa korkeatasoiseksi, tutkimuspainotteiseksi ja kansainväliseksi yliopistoksi. Lapin yliopisto Rovaniemellä sen sijaan pitäytyy enemmän opetuksessa ja profiloituu alueen ammattikorkeakoulujen kanssa aluekehitystä hyödyntäväksi oppilaitokseksi.
Oulun yliopiston tavoite edetä kansainväliseen korkeatasoiseen tutkimukseen tarkoittaa, että yliopiston kilpailijat tulevat useammin ulkomailta kuin kotimaasta. Oulun yliopiston tuloskunto riippuu alueen yritysten, vaikuttavien henkilöiden sekä yliopistosta aikoinaan valmistuneiden alumnien avokätisyydestä.
Valta ja vastuu 50-vuotiaan, aluepoliittisesti syntyneen yliopiston vaikuttavuudesta alueen sivistämiseen ja hyvinvointiin annetaan nyt liike-elämälle.
erkki.hujanen@kaleva.fi