Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori
Idea Pohjois-Suomen yliopistosta nousi esiin vuonna 2006 muutamien opetusministeriön virkamiesten laadittua Suomen yliopisto- ja korkeakoululaitosten kehittämissuunnitelman. Pohjois-Suomen yliopisto olisi ollut uusi suomalainen yliopisto, joka olisi muodostettu yhdistämällä Oulun ja Lapin yliopistot ja Kajaanin yliopistokeskus.
Syksyllä 2006 asetettiin opetusministeriön rahoituksella Lapin ja Oulun yliopistojen strategiaryhmä pohtimaan yliopistojen yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Työryhmään kuuluivat niin yliopistojen rehtoraatit, ylioppilaskuntien edustajat kuin muun muassa Matti Pörhö Oulusta ja Mauri Gardin Rovaniemeltä.
Kiirastorstaina 5.4.2007 strategiaryhmällä oli esittää tiedotusvälineille väliraportti työnsä tuloksista. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen totesi, että visio Pohjois-Suomen yliopistosta ei ole yhteistyön kehittämisen pohja. Lajusen mukaan yliopistojen yhdistämisestä ei saavutettaisi mitään hyötyjä. Lapin yliopiston edustajat näkivät asian samansuuntaisesti: Jo nykyisellään Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto ja Lapin yliopisto vahva arktisen ja pohjoisen tutkimuksen erikoisosaaja. Määrän sijasta yliopistojen on jatkossa keskityttävä laatuun, mikä on saavutettavissa vahvistamalla sisältölähtöistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.
Lapin ja Oulun yliopistojen strategiaryhmä piti tärkeänä yliopistojen yhteistyötä saamelaisuuteen liittyvässä opetuksessa, tutkimuksessa ja muussa kehittämistoiminnassa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää esitti kokouksessa saamelaisalueen yliopistokeskuksen perustamista Inariin. Lapin ja Oulun yliopistot arvioivat strategiaryhmässä, että tämä takaisi saamelaisalueelle tasavertaiset mahdollisuudet yliopistolliseen koulutukseen ja edistäisi saamelaisuuteen liittyvää tutkimustoimintaa.
Kiirastorstain kokouksessa todettiin lisäksi, että ympäristösosiologiaan on perustettu yliopistojen lehtoraatti. Arktisen keskuksen ja Thule-instituutin yhteisen ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän jää- ja lumikehätutkimuksen professuurin perustamiseen tähtäävä valmistelu on loppusuoralla ja virka voitaneen täyttää 1.8.2007 alkaen. Maaliskuussa Lapin ja Oulun yliopistot sekä kahdeksan venäläistä Barentsin alueen yliopistoa allekirjoittivat yhteistyösopimuksen koskien neljän Cross Border University -maisteriohjelman valmistelua ja toteuttamista.
Kauppatieteellisen alan yhteistyön osalta strategiaryhmässä todettiin kiirastorstaina vallitseva tilanne. Opetusministeriö päätti helmikuussa 2006, että koska kauppatieteen koulutusvastuu Pohjois-Suomessa on Oulun yliopistolla, myös kauppatieteen rahoitus kohdennetaan suoraan Oulun yliopistolle vuodesta 2007 alkaen.
Lapin yliopiston tuleekin integroida kauppatieteellisen alan ja liiketoimintaosaamisen koulutuksensa omaan tutkintoon johtavaan koulutukseensa. Tällöin vahvistetaan Lapin yliopiston vahvoja palvelu- ja elämystuotannon ja matkailun osaamisaloja. Käytännössä liiketoimintaosaaminen tulee näyttelemään aiempaa vahvempaa roolia oikeustieteellisen, taideteollisen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksessa.
Lapin yliopiston entisen professorin, SOK:n pääjohtaja Kari Neilimon työryhmä valmistelee selvitystä kauppatieteellisen koulutuksen kehittämistarpeista Suomessa. Syksyllä 2007 Lapin ja Oulun yliopistot käyvät kolmikantaneuvottelun opetusministeriön kanssa, millaisin järjestelyin Pohjois-Suomen liiketoimintaosaamista vahvistavan uuden toimintamallin toteutus ja voimavarat on mahdollista turvata.
Lapin yliopiston tutkimuksen tulevaisuutta ja erityispiirteitä linjataan tuoreessa yliopiston tutkimusstrategiassa, jonka tavoitteena on asemoida ja profiloida Lapin yliopisto eurooppalaisella tutkimusalueella.
Yliopiston profiilissa korostuu pohjoinen ja arktinen tutkimus, joka suuntautuu muun muassa globaaliin ympäristön ja ilmaston muutokseen, kestävään kehitykseen, alkuperäiskansoihin ja saamen tutkimukseen sekä ympäristöoikeuteen. Yliopiston arktinen keskus yhdistää tutkimukseen tiedon popularisoinnin tiedekeskuksen ja museon avulla. Lapin yliopisto toimii koordinaattorina University of Arctic -verkostossa, johon kuuluu jäseninä yli 100 tutkimusinstituutiota Kanadasta, Siperiasta, Alaskasta ja Skandinaviasta.
Sisällön- ja elämystuotantoon liittyvä tutkimus on Lapin yliopiston vahvuuksia. Yliopisto on sekä tiede- että taideyliopisto, sillä osana yliopistoa toimii taiteiden tiedekunta. Tiedekunnan muotoilun, median ja taiteen tutkimuksessa korostuu tiedonhankinta taiteellisten kokeiden avulla, mikä mahdollistaa taideteollisen alan osaamisen soveltamisen muun muassa matkailun kehittämiseen.
Lapin yliopisto on Suomen yliopistoista ainoa, jossa matkailua voi opiskella pääaineena. Rovaniemelle onkin muodostunut matkailututkimuksen osaamiskeskittymä, joka vahvistuu entisestään, kun Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen koordinoiman valtakunnallisen matkailun osaamiskeskusklusterin toiminta pääsee vauhtiin.
Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimus on vahvaa muun muassa Venäjä-oikeudessa, oikeusinformatiikassa ja oikeuslingvistiikassa. Euroopan unionin Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarjoaa haasteita yliopiston yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Kasvatustieteiden tiedekunnan erityisyys on naistutkimus ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus.
Oulun ja Lapin yliopiston erilaisuus nähtiin erityisenä voimavarana yhteistyötä kehitettäessä strategiatyöryhmän välitilinpäätöksessä.