Luultavasti varsin harva tavallinen pohjoissuomalainen on tullut tietäneeksi, että alueella on jo useiden vuosien ajan ollut oma toimisto ja edusmies Brysselissä. Silti kyseessä on varsinainen alueellisen edunvalvonnan etulinja, jonka toiminnalla "alueiden Euroopassa" on aitoa merkitystä.
Toimistoa vuodesta 2002 eli sen olemassaolon ajan vetänyt Seppo Heikkilä vaihtaa toisiin tehtäviin, ja hänen paikkansa tulee haettavaksi. Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien edustajien on kesän jälkeen löydettävä henkilö, jota voi täydellä syyllä luonnehtia Pohjois-Suomen omaksi suurlähettilääksi.
Brysselissä on läjäpäin erilaisia alueellisia edustustoja, niiden joukossa useita suomalaisiakin. Jotta läsnäolossa olisi mitään mieltä, on kyettävä verkostoitumaan, luomaan suhteita ja vaikuttamaan alueiden kannalta keskeisiin päätöksiin.
Heikkilän kaudella Pohjois-Suomen toimisto on muun muassa pitänyt esillä harvaan asuttujen alueiden yleisiä erityispiirteitä, pohjoisen kaivosalaa ja liikenneyhteyksien kehittämistä jo paljon aiemmin kuin niiden tarpeisiin yleisesti Suomessa havahduttiin. Usein vastakaikua pohjoisen tarpeille on löytynyt herkemmin Brysselin käytäviltä kuin Suomen keskushallinnosta.
Koska työsarka on periaatteessa loputon, on kyettävä löytämään nimenomaan ne toimialat, joilla lobbaamalla voi parhaiten tuottaa hyötyä omalle alueelle. Vaikuttamisen tarve EU:ssa on pikemminkin kasvamaan kuin vähenemään päin.
Toimiston julkinen profiili olisi voinut olla korkeampikin, mutta Brysselissä paikan päällä tapahtuvaa työtä voi selkeästi pitää Pohjois-Suomen kannalta välttämättömänä. Seuraavaksi olisi toimistoa löydettävä vetämään henkilö, joka tuntee kansainvälistä ajattelua ja EU:n toimintatapoja ja joka samalla on syvällä pohjoisissa kysymyksissä kiinni.
Sellaisia ei paljon ole, toivottavasti kuitenkin valittavaksi asti. Tärkeää on, että valintaa ei puoluepolitisoida ja mahdollisten hakijoiden joukkoa sen kautta kavenneta. Ei itse asiassa ole olemassa mitään toista tehtävää, jossa henkilö edustaa nimenomaisesti Pohjois-Suomea, eikä mitään sen tiettyä maakuntaa. Tosin ei tarkkaan ottaen aivan koko Pohjois-Suomea, sillä Kainuu kuuluu EU-kuvioissa Itä-Suomeen.
Tähän aluejakoon päädyttiin, jotta Kainuun ja Itä-Suomen EU-tuet voitaisiin maksimoida. Perusteella ei enää ole samaa merkitystä, joten Kainuukin kuuluisi luontevimmin muun pohjoisen kanssa samaan kokonaisuuteen.
paakirjoitus@kaleva.fi