Tänään alkavana ravustuskautena ennustetaan Suomen vesistä nousevan liki 10 miljoonaa saksiniekkaa. Valtaosa niistä on täplärapua, jota Pohjois-Suomen vesissä ei ole.
Jokirapujen mainittavimmat esiintymät voi laskea yhden käden sormilla. Kalatalouden Keskusliiton Pohjois-Suomen alueen kalatalousneuvoja Mikko Torssonen sanoo, että jokirapu on hävinnyt lähes kokonaan kaikista mereen laskevista suurista Pohjois-Pohjanmaan joista.
"Jokirapua ei niissä ole niin paljon, että sillä olisi kaupallista merkitystä. Iijoen haaroista Kostonjoen rapukanta on elpymässä ja Korpijoessa alkaa olla pyyntikokoista rapua. Ainoa kaupallisesti merkittävä rapujoki on tällä hetkellä Siikajokeen laskeva Lamujoki."
Sielläkin ravustamaan pääsevät vain maan- tai vesioikeuden omistajat ja kalastuskuntien jäsenet.
Pyhäjoen ravut on vienyt rutto, mutta Pyhäjärvestä pääsee ravustamaan ilman kalastuskunnan jäsenyyttäkin.
"Kymmenen euron luvalla saa pyytää niin paljon kuin ehtii", lupaa kalastuskunnan isännöitsijä Pekka Homanen.
Saalista hän sen sijaan ei voi luvata. Rapuruttoa järvessä esiintyi vielä pari vuotta sitten ja nyt odotellaan, elpyykö kanta vai ei.
Viime vuonna Kalajokeen laskevasta Vääräjoesta rapua saatiin Sievin yläpuolelta.
Rapurutosta uutta tietoa
"Rapurutto on tullut jäädäkseen, sillä sen tautimekanismi on monimutkaisempi kuin on aikaisemmin oletettu. Siksi varotoimenpiteet on tehtävä entistä huolellisemmin"; korostaa Mikko Torssonen .
"Nyt pitäisi unohtaa itsekkyys ja huolehtia siitä, ettei omilla toimillaan levitä ruttoa. Välineet ja asusteet on desinfioitava ja vaihdettava siirryttäessä vesistä toiseen ja syötit on niin ikään desinfioitava pakastamalla, elleivät ne ole samasta pyyntivedestä kotoisin." Rapuja ei myöskään saa sumputtaa hetkeäkään muussa kuin pyyntivedessä.
Rapu olisi menestyessään jopa arvokkain tulonlähde, Torssonen sanoo. Rapurutto on kuitenkin paikoin heikentänyt tai kokonaan hävittänyt jokiravun ja täplärapua Pohjois-Suomen vesiin ei saa istuttaa. Hyvän rapukannan kasvu istutuksen jälkeen vie helposti 15 vuotta.
"Tutkijoilla on nyt uutta tietoa rapuruton leviämisestä. He uskovat, että jotkut jokirapuyksilöt kestävät rapuruttoa, mutta ovat taudinkantajia. Kun vesiin, joista rapuruton uskotaan hävittäneen kaikki ravut, istutetaan uutta rapukantaa, rutto vie nekin, vaikka varoaikaa on noudatettu."
Lisäksi on liikkeellä täplärapujen mukana kulkeutunut uusi ruttotyyppi, joka sairastuttaa myös jokirapuja. Tänä vuonna uusia rapukuolemia on Kalatalouden keskusliiton tietoon tullut neljä, kaksi niistä Pohjois-Savosta, yksi Pirkanmaalta ja yksi Keski-Suomesta.
Täplärapusaalis kasvaa
Täpläravusta odotetaan Etelä-ja Keski-Suomeen kelpo saalista, mutta ei ehkä vielä ensimmäisinä päivinä, sillä järvivesien viileys on hidastanut rapujen kuorenvaihtoa.
Yksikkösaaliit ovat kasvaneet 50 prosenttia kolmessa vuodessa. Täplärapusaaliit ovat kasvaneet selvästi vanhoilla jokirapuvesillä, kuten Päijänteellä ja Saimaan eteläosissa. Saatavuuden myötä hinnat ovat laskeneet jopa kolmannekseen jokiravun hinnasta.
