Jokilaaksojen, Kainuun, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset perustavat yhteisen pelastusjoukkueen. Edessä on vuosia kestävä harjoittelu ja yhteistoiminnan hiominen.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Mika Haverinen kertoo, että kansainvälisissä yhteyksissä nimeä Arctic Rescue Team käyttävän joukon kirjavahvuudeksi tulee noin 70 pelastusalan ammattilaista.
– Ajatus Pohjois-Suomen pelastuslaitosten yhteisestä joukkueesta syntyi vuosia sitten, ja olemme myös testanneet sen toimintaa neljä vuotta sitten Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän yhteisessä Barents Rescue -harjoituksessa Kittilässä.
Viime kesänä Ruotsiin Pohjois-Suomen pelastuslaitoksilta annettu metsäpalojen sammutusapukin osoitti, että vahvaa pelastusjoukkuetta tarvitaan. Kun neljä laitosta yhdistää voimansa, minkään laitoksen resurssit eivät käy liian pieniksi, vaikka apua jouduttaisiin antamaan kauas ja kauan.
Pelastusjoukkue voidaan koota yhteen esimerkiksi merkittävissä suuronnettomuustilanteissa, pitkäkestoisissa tehtävissä tai jos yksittäisen pelastuslaitoksen voimavarat ovat äärirajoillaan. Joukkuetta voitaisiin käyttää tarvittaessa koko Suomen alueella.
Haverisen mukaan Suomessa ei ole aikaisemmin muodostettu pelastusjoukkuetta samalla konseptilla.
Kansainvälisen avun antamiseen erikoistunut Finn Rescue Team on tähän saakka muodostettu Etelä-Suomen pelastuslaitosten väestä, mutta jatkossa siihen voivat hakeutua kaikkien pelastuslaitosten ammattilaiset.
Pohjoisen yhteisen pelastusjoukkueen valmennus vaatii Haverisen mukaan vuosien työn. Paljon on tehtävä myös sen eteen, että pelastusjoukkueesta voidaan kehittää EU:n pelastuspalvelumekanismin metsäpalomoduulin vaatimusten ehdot täyttävä joukkue, jota voidaan käyttää kansainvälisissä tehtävissä.
– Se edellyttää EU:n erillisrahoitusta. Jokainen pelastuslaitos sitoutuu kustantamaan omarahoitusosuuden kansainvälisen toiminnan edellyttämissä hankinnoissa. Jos komennus ulkomaille tulee, valtio maksaa kyllä kaikki kulut.
Erikoistumistehtävät pelastuslaitoksittain määritetään aikanaan. Haverisen mukaan Oulu voisi edelleen vahvistaa kemikaalitorjunnan osaamistaan, Lapissa voidaan erikoistua esimerkiksi lumivyörypelastamiseen ja Kainuussa maastopelastukseen.
Pelastusjoukkueen vetovastuu on Kainuun pelastuslaitoksella. Kukin laitos ylläpitää joukkuetta varten päällystöstä, alipäällystöstä ja miehistöstä koostuvaa 17 ammattilaisen vahvuista henkilöstöä.
– Kalustotilanne on melko hyvä. Tarvitsemme lisää muun muassa raskasta pumppukalustoa ja henkilökohtaisia suojavälineitä esimerkiksi koviin pakkasiin.
Pelastusjoukkue on mukana syksyllä Ruotsin Kiirunassa Barents-sopimuksen mukaisessa harjoituksessa.