Pohjois-Suomessa on varttunut useita miehiä, jotka ovat haaveilleet ilmojen teistä ja nousseet siiville sinnikkään työn jälkeen.
Jukka Lindström tunnetaan Lapin siviili-ilmailun pioneerina, joka nousi taivaalle ensimmäisen kerran salamatkustajana. Hän hyppäsi ilmavoimien koneen sukselle 1920-luvulla, ja taivaalle päästyään koputteli koneen runkoon sillä kyyti oli niin kylmää.
Oulun Sanginjoella asuva Raimo Päätalo on puolestaan tunnettu itse rakentamistaan lentokoneista.
Taivalkosken Metsäkylällä avattiin elokuussa kiitorata, jonka Vääräniemen veljekset olivat sinne rakentaneet.
Lentokone pomppi pellolla ja säikytti hevoset ajureineen
Kun Rovaniemen Apukassa asuva Jukka Lindström oli 18 vuotta, hän sai valmiiksi ensimmäisen lentokoneensa.
Pixie oli ensimmäinen Lapissa koskaan valmistettu moottorikone. Se oli yli viisi metriä pitkä ja siipien kärkiväli oli lähes yhdeksän metriä. Runko oli veistetty kuusesta, ja potkuria pyörittämään oli asennettu Harley-Davidsonin moottoripyörän voimanlähteen.
Lapin ensimmäinen sotilaslentäjä, kemiläinen luutnantti Edvin Granroth (myöhemmin Karrus) sai kunnian Pixien ensilennosta Olkkajärvellä helmikuussa 1926.
Lentoyritys päättyi kuitenkin onnettomasti. Heikolla moottorilla varustettu kone ei päässyt kunnolla ilmaan, vaan poukkoili aikalaismuistelujen mukaan jäällä kuin "jättiläisheinäsirkka kedolla". Kone säikytteli rantatiellä kulkeneet hevoset ajureineen puolikuoliaiksi, ennen kuin pötkähti nokalleen taittaen potkurinsa.
Myöhemmin Lindström pääsi kuitenkin ilmaan ja oli Lapin ensimmäinen ansiolentäjä vuonna 1939. Sotien jälkeen Lindström palasi ansiolentäjäksi ja kuljetti muun muassa kullankaivajia Lemmenjoelle. Lue koko juttu.
Sanginjoen pellolta ilmojen teille
Myös Oulun Sanginjoella asuvaa Raimo Päätaloa lentäminen on kiinnostanut aina. Lupia lentokoneiden rakentamiseen tai niillä lentämiseen hän ei ole viranomaisilta liiemmin kysellyt.
Kolmikymppisenä Päätalo sai valmiiksi ensimmäisen oman lentokoneensa, jolla hän onnistui nousemaan heti ilmaan.
– Se oli muistaakseni vuonna 1975 tai 1976. Ihan aluksi minua kiinnosti, miten tuommoinen volkkarin moottori jaksaa nostaa alle 200 kilon painoisen lentokoneen ilmaan, Päätalo kertoo.
Hän kertoo harjoitelleensa vuoden verran koneellaan kiitoja ja lyhyitä loikkauksia ennen kuin uskaltautui kokonaan ilmaan.
Päätalo on jatkanut lentämistä sen jälkeenkin. Hän on rakentanut yhteensä kolme lentokonetta. Myöhemmät koneet hän osasi rakentaa kevyemmiksi ja paremmalla nousukulmalla. Lentokenttiä Sanginjoen lentäjä ei ole tarvinnut. Nousut ja laskut hän on tehnyt joko pellolla tai jäällä.
Vuonna 1983 lentämisen keskeytti se, kun poliisit takavarikoivat Päätalon Tiira-lentokoneen potkurin. Lue koko juttu.
"Jos et itse tee, niin tekemättä jää"
Taivalkoskella asuvat Vääräniemen veljekset ovat puolestaan harrastaneet lentämistä siitä asti, kun Markku Vääräniemi rakensi oman koneen. Kolmen pakkolaskun jälkeen äiti määräsi kuitenkin pojat lentokieltoon eli ”yleiseen ilmassa liikkumisen kieltoon”.
Ilmailuharrastus ei kuitenkaan jäänyt. Kun vanhemmista aika jätti, veljekset rakensivat perintömaille talkoovoimin kiitotiet. Taivalkosken Metsäkylällä vietettiin uuden lentokentän avajaisia elokuussa 2018. Virallisesti kyseessä on lennonjohdoton lentopaikka. Paikalle saapui ilmateitse useita ilmailun harrastajia.
Markku Vääräniemen ja hänen veljensä Turo Vääräniemen motiivina kentän rakentamiselle oli tekemisen tahto ja oman lentokentän tarve.
– Siihen on menty, että jos et itse tee, niin tekemättä jää, veljekset sanovat. Lue koko juttu.