Pohjois-Suomen kansanedustajat haluavat, että kaivosyhtiöiltä perittäisiin erillistä kaivosveroa.
Kalevan Oulun ja Lapin vaalipiirien kansanedustajille tekemä kysely paljastaa, että vastanneista vankka enemmistö kallistuu kaivosveron kannalle. Kaivosveroa kannattaa 89 prosenttia vastaajista.
Samalla toivotaan, että kaivostoiminnasta perittävät maksut jäisivät hyödyttämään kaivospaikkakuntia.
Pohjois-Suomen kansanedustajilla on valmiuksia ottaa kaivostoiminta nykyistä tiiviimmin valtion ohjaukseen valtiollisen kaivosyhtiön kautta. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta haluaisi valtio-omisteisen kaivosyhtiön.
Ulkomaisia investointeja houkuttelevan vapaan valtausoikeuden rajoittamisessa mielipiteet hajautuvat. Kaivosoikeuden rajaamista vastustaa 39 prosenttia ja kannattaa 28 prosenttia vastaajista. 28 prosenttia epäröi myönteisen ja kielteisen kannan välillä.
Kalevan Oulun ja Lapin vaalipiiirien kansanedustajille tekemään kaivosaiheiseen kyselyyn vastasi 18 kansanedustajaa 25:stä. Vastausprosentiksi tuli 72.
Pohjoissuomalaisten kansanedustajien sanomana kaivoskyselyssä:
”Jos mineraalivarat sijaitsevat Suomen alueella ja valtion omistamilla mailla, kuuluvat ne kaiken järjen mukana suomalalaisille. Saamelaisalueen mineraalivarojen kohdalla ptiää pohtia saamelaisten omistusoikeutta maahansa ja sen varoihin”.
Satu Haapanen (vihr.)
”Valtion osallistumista luonnonvarojensa hyödyntämiseen pitää listätä merkittävästi. Kun Ruotsissa LKAB on valtionyhtiö, on kansalaisten asenne koko kaivossektoria kohtaan aivan toinen kuin Suomessa.”
Simo Rundgren (kesk.)
”Kaivoslain valtausoikeuksiin pitää tehdä rajoituksia. Käytäntö on opettanut, että kaikki ei toimi käytännössä, kuten lainsäädännössä on ajateltu.”
Inkeri Kerola (kesk.)
”Valtio-omisteista kaivosyhtiötä on tällä hetkellä vaikea toteuttaa valtiontalouden alijäämän takia, mutta valtion omistusta kaivosyhtiöissä voidaan pienin askelein lisätä.”
Raimo Piirainen (sd.)
”Kaivostoiminnan hyödyt ja mahdollisuudet ovat erittäin suuret sekä alueellisesti että kansallisesti. Haitat on saatava selkein normein ja pelisäännöin hallintaan.”
Tapani Tölli (kesk.)
”Haluaisin, että toiminta kaikkine hyötyineen olisi kotimaista, mutta Suomesta ei löydy mistään riittävästi pääomia nykymuotoisen kaivostoiminnan pyörittämiseen.”
Eeva Maria Maijala (kesk.)
”Samaan aikaan, kun kaivosyhtiöitä moititaan ympäristövaikutusten vähättelystä, täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen työllisyysvaikutukset Kainuulle ovat korvaamattomat. Kaivoksen sulkeminen ympäristösyistä olisi katastrofi kainuulaisille työntekijöille ja yrityksille.”
Kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.)
”Kaivostoiminnan strategiassa on oltava kaksi tasapainottavaa periaatetta. On ymmärrettävä, että kaivostoiminta on kansantaloudelle suuri mahdollisuus ja erityisen suuri pohjoisen aluetaloudelle. Toisaalta mineraalistrategia pitää tiivistää siihen, että suomalainen kaivosteollisuus on huippua ympäristöarvojen huomioimisessa. Viime mainittu periaate tuntuu olevan vielä toiveiden, ei toimien tasolla.”
Tytti Tuppurainen (sd.)
”Kaivostoiminta on meille tärkeä. Toimiala työllistää kokonaisuudessaan 16 000 ihmistä, valtaosa kaivoksiin erilaista teknologiaa tekevissä yrityksissä, joille kotimarkkina on tärkeä. Toisaalta ympäristön sotkemisessa täytyy olla nollatoleranssi. On myös kaivosyhtiöiden oma etu, että ympäristöongelmia ei synny.”
Juha Sipilä (kesk.)
”Ei nykyinenkään järjestelmä ole täysin vapaan valtausoikeuden järjestelmä. Näkisin niin, että nykyisen mallin pohjalta järjestelmää tulee kehittää edelleen.”
Timo Korhonen (kesk.)
”Kaivostoimintaa ei voi aloittaa, ellei maanomistajan kanssa ole joko sopimusta maankäytöstä tai hankittu maa-aluetta kaivosyhtiön haltuun. Alueen kunnalla on kaikki mahdollisuudet kaavoituksella joko sallia tai rajoittaa kaivostoiminta. Tältä osin ei siis tarvitse tehdä merkittävää uudistusta.”
Markus Lohi (kesk.)
”Kaivostoiminta työllistää alueellisesti, ja sitä kautta hyöytyä tulee. Mutta kaikki pitää suhteellistaa esimerkiksi uraanin louhinta ja matkailu ovat vaikeasti yhteen sovitettava yhtälö. Minkä toinen tuo, niin toinen voi viedä. Ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Ainoa kestävä tapa on huolehtia ympäristöstä ja ihmisistä ensisijaisesti.”
Martti Korhonen (vas.)
”Kaivostoiminta vaatii paljon yhteiskunnan satsauksia, ja siksi on kohtuullista, että myös hyötyjä jää maksimaalisesti Suomen.”
Risto Kalliorinne (vas.)
”Voisi selvittää, onko tällainen valtausoikeus ihan nykypäivää. Kaivoslaki on kuitenkin tuore ja siihen kohtaan jätettiin (vapaa valtausoikeus) eli syy on varmaan olemassa.”
Merja Kyllönen (vas.)
”Kaivoslaki hyväksyttiin eduskunnassa perusteellisen valmistelun tuloksena vasta vajaa vuosi sitten. Nyt pitää kerätä kokemuksia sen toimivuudesta useamman vuoden ajalta eikä lähteä repimään sitä heti auki tunnekuohon vallassa. Katsotaan rauhassa hyvät ja huonot vaikutukset ja tehdään harkitut muutokset kokemusten pohjalta.”
Esko Kurvinen (kok.)
”Kaivostoiminta kasvattaa kansantuotetta varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, hillitsee väestöpakoa, tarjoaa työtä sekä lisää yrittäjyyttä paikkakunnalle. Tämän hetken keskustelu on ampunut pahasti yli. Ihmisillä ja mediallakin on liian vähän tietoa, mutta halutaan silti sanoa lähinnä tunnepohjalta.”
Eero Suutari (kok.)
”On estettävä ulkomaisten kaivosjättien melskaaminen maassamme. Ympäristön saastuttaminen on estettävä, olipa kysymyksessä kotimainen tai ulkomainen kaivosyhtiö.”
Pentti Kettunen (ps.)
”Ympäristöhaitat tulee valvoa, koska luonnonsuojelullisten näkökohtien tarkka hoitaminen on tae uusien lupien saamiselle. Näen kuitenkin kansantalouden kannalta välttämättömänä kaivostoiminnan edellytysten turvaamisen.”
Pirkko Mattila (ps.)