Syktyvkar Oulusta tulee miljardööripaikka. Näin lupasi Belkomur-rautatieyhtiön pääjohtaja Elman Khudazarov Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien edustajille, jotka lauantain ja sunnuntain välisenä yönä palasivat tutustumismatkalta Komin tasavaltaan Venäjällä.
Käynti liittyi Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuuteen, joka tällä hetkellä on Pohjois-Pohjanmaalla. Komin tasavalta Uralin länsipuolella kuuluu samaan yhteistyöalueeseen, ja nyt haluttiin nähdä, mitä seudulla on tarjottavana ja millä mielellä siellä ollaan.
Matkan konkreettisinta antia oli havainto siitä, että Belkomur-ratayhteyttä ollaan nyt toden teolla edistämässä. Kyseinen ratayhteys on välttämätön linkki, jos Siperian radalta halutaan yhteyttä myös pohjoisiin satamiin. Näistä viritelmistä on puhuttu vuosikaupalla, mutta ne ovat tuntuneet olevan niinsanotusti pitkässä kuusessa.
Meno näyttää muuttuneen.
"Tämä on nyt vakavasti otettava asia", arvioi Tuomo Palokangas, Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja. Sen myötä Suomen puolella on tosissaan arvioitava, mitä siitä seuraisi.
Venäjän federaation tason periaatepäätös yhteydestä on olemassa, ja rakentamisen pitäisi olla käynnissä muutaman vuoden kuluessa. Asiaan vaikuttaa myös IVY-maiden tuki - yhteyden on määrä avata niiden kuljetuksille uusi reitti kansainvälisiin satamiin Keski-Aasiasta.
Narvikin satama on havitellut tämän reitin päätepisteeksi. Syktyvkarissa kävi ilmi, että venäläiset aikovat Arkangelista tärkeintä kauppasatamaa. Sieltä lähtisi maailmalle suurin osa, mutta kalvoissa oli varattu tavaraa myös Vartiuksen kautta Oulun satamaan.
Kiinalaisten sanotaan nimittäin luvanneen radalle sata miljoonaa tonnia liikennettä, ja siitä on jaettavaa useampaankin paikkaan. Reitin pitäisi nopeuttaa Kauko-idän kuljetuksia jopa 30 päivällä.
Suomalais-ugrilainen
teemapuisto tekeille
Komi on Barents-yhteistyössä uusi tulokas, ja tasavallan päämies Vladimir Torlopov kiitti Pohjois-Suomen edustajille Suomea yhteistyökumppanina. Komi sijaitsee sisämaassa, mutta sillä on vilkkaimmat ulkomaanyhteydet juuri Suomeen.
Nykyiseen venäläiseen tapaan Torlopov luetteli läkähdyttävän listan suurhankkeita, joita Komissa on alkamassa etenkin luonnonvarojen hyödyntämisessä. Muutaman päivän matkalla tuli muutenkin vastaan kaikenlaisia viritelmiä, kuten aikomus rakentaa Disneylandin tasoinen "suomalais-ugrilainen etnoteemapuisto" Ib-kylän kukkuloille upeiden jokimaisemien ääreen.
Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunki lupasi järjestää sinne suomalaisen saunan. Utopistiselta kuulostaneen suunnitelman uskottavuutta lisäsi, että siitä kerrottiin Pudasjärven ystävyyskylään nousseessa upouudessa lasten suomalais-ugrilaisessa käsityökeskuksessa, jonka laatu ja tarvikkeiden taso pesi sai suomalaiset haukkomaan henkeään.
Talouspuolella suomalaisia kiinnostivat eniten yhteydet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Esimerkiksi Finnbarentsilla on jo pitkään ollut Komissa yhteistyötä, muun muassa naisyrittäjyydessä.
Käytännön talousanti jäi silti varsin ohueksi tältä matkalta. Saapunki käytti tilaisuutta hyväkseen koettamalla joka käänteessä edistää ajatustaan ryhmämatkojen viisumihelpotuksista, jolloin käynnit rajan yli onnistuisivat lyhyellä varoitusajalla. Hän on itse koettanut viedä Barents-yhteistyötä juuri konkretian suuntaan.
"Jos ei tämmöistä reissua tee, ei ymmärrä alueen näköaloja", Saapunki sanoo.