Suomalaisen elinkeinoelämän jatkuva läsnäolo ja paikallisen yritysilmaston tuntemus ovat Oulun kauppakamarin toimitusjohtajan Jaakko Okkosen mukaan ne eväät, joilla Pohjois-Suomen ja Kuolan välistä taloudellista yhteistyötä saadaan elvytettyä.
Viime vuosien matalapaine on Okkosen mielestä hiljalleen katoamassa ja pohjoissuomalaiset alkavat taas kiinnostua Kuolan tarjoamista mahdollisuuksista.
"Herättäjänä on ollut koko ajan voimistuva keskustelu Luoteis-Venäjän valtavien öljy- ja kaasuvarojen tulevasta käytöstä. Projektit ovat niin suuria, että niiden myötä avautunee myös pohjoissuomalaisille yrittäjille monipuolisia mahdollisuuksia itärajan takana."
Suomalaisten näkökulmasta nolosti mennyt Pohjois-Norjan Lumikki-hanke on kuitenkin poikinut jotakin. "Huomasimme kantapään kautta, kuinka tärkeää jatkuva läsnäolo on. Ketään ei kannata lähettää esimerkiksi Murmanskiin haistelemaan tilannetta. Se ei johda mihinkään, vaan paikalla pitää olla pysyvä Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edustus, "Okkonen pukee sanoiksi Murmanskissa parhaillaan olevan suomalaisdelegaation ajatukset.
Ensimmäistä kertaa 12 vuoteen Murmanskissa vierailee näin suuri pohjoissuomalainen kauppavaltuuskunta. Ero entiseen on myös siinä, että Lapin läänin maaherra Hannele Pokan johtamassa valtuuskunnassa on mukana sekä Oulun että Lapin läänien elinkeinoelämä.
Okkonen selventää, että Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamarit voisivat yhdistää voimansa, ja hankkia rahoituksen pysyvälle suomalaisedustukselle Murmanskissa. "Aluksi hankkeen rahoitus voisi tulla esimerkiksi interreg-rahoista."
"Hihat ylös ja hommiin"
Murmanskin, Lapin ja Oulun kauppakamarien järjestämässä tilaisuudessa torstaina puhunut haaparantalainen yrittäjä Allan Lehto seisoi Okkosen tavoin vakaasti jatkuvan läsnäolon takana.
"Puheita on ollut jo ihan tarpeeksi. Nyt tehdään niin, että puolet tästä delegaatiosta ottaa kravatin pois, käärii hihat ja jää tänne Murmanskiin töihin", vuodesta 1965 Kuolan alueella toiminut Lehto heitti.
Murmanskin kauppakamarin puheenjohtaja Anatoly Glushkov valoi uskoa suomalaisyrittäjiin. Hänen mukaansa Murmanskin alueen talous on kohentunut olennaisesti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä ajasta, ja alueella tehdään nyt jo suuria investointeja.
"Esimerkiksi isojen teollisuusyhtiöiden kaluston uudistamiseen käytetään kaksi miljardia dollaria. Myös Kantalahden alumiinitehtaan kapasiteettia nostetaan yli 200 000 tonnilla vuodessa. Laajennustyöt alkavat ensi vuonna".
Glushkovin mukaan Kuolan talouden elpyminen näkyy muun muassa työllisyyden kasvussa ja reaalipalkkojen nousussa. "Viime vuonna reaalipalkat nousivat 6,7 prosenttia, eli keskipalkka on nyt ylittänyt 10 000 (noin 300 euroa) ruplan rajan."
