Edellisen kerran Pohjois-Suomi oli EU-isäntänä vuonna 1999, jolloin maamme oli ensimmäistä kertaa unionin puheenjohtaja. Itse asiassa Suomen kannalta historiallinen kausi alkoi nimenomaan täältä, Oulusta, missä pidettiin puolivuotiskauden ensimmäinen ministerikokous.
Pohjoisessa pidetyistä kokouksista painavin vuonna 1999 oli Saariselällä järjestetty ulkoministereiden tapaaminen. Oulussa toisiaan tapasivat teollisuusministerit sekä työ- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit. Lisäksi Pohjois-Suomessa järjestettiin kuusi asiantuntijakokousta tai seminaaria.
Nyt Oulun-kokoukseen 24.--26. syyskuuta tulevat kaikkien 25 jäsenmaan maatalousministerit sekä maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel. Jäsenmaiden lisäksi kokoukseen osallistuvat maatalousministerit Romaniasta, Bulgariasta, Turkista, Kroatiasta sekä Makedoniasta.
Levin-kokous järjestetään 2.--3. lokakuuta, ja siihen osallistuvat jäsenmaiden puolustusministerien ohella hakija- ja tarkkailijamaiden ministerit. He edustavat Bulgariaa, Romaniaa, Turkkia, Kroatiaa, Makedoniaa sekä islantia ja Norjaa. Levin ykkösnimiä ovat Javier Solana sekä Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer.
"Oulussa on tasan yksi teema, joka on kylläkin tavattoman iso: eurooppalaisen maatalouden mallin tulevaisuuden haasteet", linjaa ylitarkastaja Aulikki Hulmi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Puolustusministereiden virallisessa kokouksessa on useita teemoja. Lisäksi alkamassa olevan Kongon-operaatio sekä mahdollisesti Balkanin-operaatio noussevat asialistalle. "Voimavaratyöhön liittyy paljon isoja kysymyksiä ja tärkeitä asioita nimenomaan, jos ajatellaan tätä taisteluosastokonseptia, jonka pitäisi Suomen puheenjohtajuuskaudella tulla valmiiksi", arvioi EU-puheenjohtajuustyöryhmän vetäjänä puolustusministeriössä työskentelevä eversti Esa Pulkkinen.
"EU:n maatalouspolitiikkana on valtava aihe, se ei rajoitu pelkästään unioniin, vaan siinä on ulkoisia paineita", Aulikki Hulmi arvioi. EU:ssa on luotu oma malli maatalouspolitiikalle. Ulkoa tuovat paineita muiden muassa WTO-neuvottelut, sisältä taas esimerkiksi rahoitus ja kuluttajakysymykset. Oulun-kokouksen tavoitteena on saada aikaan laaja keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Eri jäsenvaltiot ovat tehneet ennakkoon omia papereitaan. Osa haluaisi isoja muutoksia.
"Uudet jäsenmaat tuovat oman paineensa. Myös näkyvissä oleva laajentuminen ja jatkolaajentuminen ovat isoja kysymyksiä", Hulmi sanoo. "Odotamme hedelmällistä keskustelua, selkeää tilannetta, jota varten kaikki jäsenvaltiot voisivat miettiä omaa näkökulmaansa. Suomi tavallaan haastaa kaikki tuomaan tähän tilaisuuteen ajatuksensa, ja toivomme, että voisimme tarkistaa, missä mennään ja mikä on kenenkin näkemys asiassa."
EU:n budjetissa maataloudella on erittäin suuri painoarvo, ja Hulmin mukaan unionin sisällä on suuria paineita. Viini on yksi näistä yksittäisistä, ajankohtaisista ja konkreettisista asioista, jotka ovat ikään kuin jääneet väliin markkinaorganisaation uudistuksessa.
"Tästä keskustellaan paljon Suomen puheenjohtajakaudella, mutta se varsinainen ehdotus uudistukseksi on todennäköisesti tulossa vasta Suomen puheenjohtajakauden jälkeen, ehkä vuodenvaihteessa."
Eversti Esa Pulkkinen nostaa Levin työlistalle "perus ETPP-teemat", eli Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymykset, kriisinhallintaoperaatiot, sotilaallisten voimavarojen kehittäminen sekä siviilisotilaskoordinaatio. Pulkkinen korostaa Levin kokouksen olevan kuitenkin sen tapainen, että siellä akuutit asiat nousevat herkästi käsittelyyn. Ministerikokoukseen liittyy vuorenvarmasti myös Euroopan puolustusviraston kokous. Se ei ole varsinaista puheenjohtajamaatoimintaai, mutta koska puolustusministerit käytännössä muodostavat sen johtokunnan, silloin kokoukset on yleensä pidetty näissä tapaamisissa.
"Tässä on valtava ero siinä mielessä ETPP:stä puhuttaessa, että se itse asiassa luotiin Helsingin huippukokouksessa 1999 ja sen päätelmissä", Pulkkinen korostaa. "Puolustuskysymyksiä ei sitä ennen käsitelty ollenkaan."
"Aiemmin EU:n ulkopolitiikka oli pitkälle ulkoministeriministerivetoista, ja totta kait ulkoministeriöllä on yhä paljon sananvaltaa. Mutta tähän on selkeästi tullut puolustuspoliittinen ulottuvuus, jota puolustusministeriöt ja jäsenmaiden puolustusvoimat edustavat. Se on jokseenkin 180 asteen muutos siihen, mitä seitsemän vuotta sitten oli."