Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö selvittävät Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskuksen palvelujen osittaista siirtämistä muualle Suomeen. Selvitys liittyy ministeriöiden käynnistämään tuottavuushankkeeseen, jonka tarkoituksena on keskittää asiantuntijapalveluita.
Taustalla on laajempi valtionhallinnon uudistus, jonka tavoitteena on jättää täyttämättä noin puolet valtionhallinnon avoimista työpaikoista vuoteen 2011 mennessä. Ministeriöt selvittävät yhtenä mahdollisuutena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskuksen teknisten palvelujen ja valtion vesirakenteiden ylläpitotehtävien keskittämistä muualle. Ympäristökeskukset hoitavat yhteistyössä kuntien ja voimayhtiöiden kanssa valtion tekojärviä, tulvasuojelupenkereitä ja patoja.
" Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi Uljuan tekojärven peruskorjaustöitä tultaisiin tekemään pidemmän matkan päästä kuin nykyään. Urakoitsijat ja insinöörit saattaisivat tulla vaikkapa Seinäjoelta tai Vaasasta. Kummassakaan kaupungissa ei tietääkseni ole yhtään vesirakennusalan insinööritoimistoa", kertoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtaja Mauno Rönkkömäki.
"Jos selvitys toteutuisi sellaisenaan, Pohjois-Pohjanmaalta siirtyisi yli 50 työpaikkaa muualle", arvioi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton johtaja Pentti Lampinen. Lampisen mukaan erityisesti vesirakennusalaan perehtyneet yritykset kärsivät, jos keskuspaikka siirtyy muualle Suomeen. Ala työllistää Oulussa ja Pohjois-Suomessa kymmeniä yrityksiä.
Oulussa toimivan Jaakko Pöyry Infran/PSV -Maa ja Vesi Oy:n johtaja Kari Kainua on yllättynyt ministeriöiden suunnitelmista. "Teemme erittäin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. En ole kuullut aiemmin tällaisista selvityksistä", ihmettelee Kainua.
Ympäristökeskus hoitaa Pohjois-Pohjanmaalla noin 70 miljoonan euron vesirakenteita. Viime vuonna ympäristökeskus teki lähes 10 miljoonan euron edestä ympäristötöitä, joista osa oli vesistörakenteisiin liittyviä töitä.
"Oulussa on Helsingin jälkeen ehdottomasti paras vesirakennusalan asiantuntemus. Epäilen, että uudistuksesta ei olisi mitään hyötyä. Matkat pitenisivät, byrokratia lisääntyisi ja paikallistuntemus vähenisi. Väki vähenee, mutta pidot eivät parane", miettii maakuntaliiton Mauno Rönkkömäki.
Ministeriöiden ympäristöhallintoa koskeva esiselvitysraportti valmistunee tässä kuussa.