Korkeasti koulutettujen raju muutto eteläisen Suomen maakuntiin on hidastumassa. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen määrän kasvu on nopeasti hiipunut lähes kokonaan.
Sitä vastoin Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen muutto on alkanut kasvaa.
Korkeasti koulutettujen muuttoliikkeen kääntyminen 90-luvun puolivälistä alkaen poispäin Uudeltamaalta johtuu työllisyystilanteen parantumisesta muualla Suomessa.
Muutokset eivät kuitenkaan muuta aluekehityksen suuntaa. 90-luvun lamavuosien jälkeen alkanut keskittymiskehitys jatkuu. Sekä kasvu että alueen heikentyminen ovat kasaantuneet tiettyihin osiin maata.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton maanantaina julkistamasta rakennemuutoskatsauksesta. Siinä tarkastellaan Suomen alueiden, väestön ja työllisyyden kehitystä vuosina 1995—2000.
Menestyneimpiä seutukuntia ovat edelleen elektroniikkateollisuuden voimakkaat alueet. Menestyvien seutukuntien määrä on kasvussa. Heikoimmin pärjäävät seutukunnat ovat Pohjois-Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä investoinnit ovat alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeitä panostuksia. Ne keskittyvät muutenkin kasvaville yliopistoseuduille.
Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan tutkimus- ja kehittämisrahoista on noin 80 prosenttia.