Ympäristökeskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen veden laadussa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia 1990-luvun puolivälin tilanteeseen verrattuna. Luokiteltujen järvien pinta-alasta valtaosa on veden laadultaan erinomaista tai hyvää.
Sen sijaan luokitelluista jokiuomista suurin osa on tyydyttäviä tai välttäviä. Selvät erot järvien ja jokien välillä ovat seurausta luontaisista tekijöistä ja ihmisen aiheuttamien muutosten vaikutuksista.
Merialueella rehevöitymisen vaikutuksia ilmenee lähinnä jokisuistoissa, matalissa lahdissa sekä suurimpien kaupunkien edustoilla. Ulappa-alueilla veden laatu on erinomainen.
Luokitus perustuu pääosin vuosina 2000 - 2003 kerättyyn aineistoon. Edellinen vastaava luokitus on vuosilta 1994 - 1997.
Merialueella ainoa muutos 1990-luvun puolivälin tilanteeseen verrattuna on Oulun edusta, joka arvioitiin nyt veden laadultaan tyydyttäväksi aikaisempaa laajemmalta alueelta. Vaikka lievästi rehevöitynyt alue on nyt arvioitu aikaisempaa laajemmaksi, ei Oulun edustan merialueen veden laadussa ole kuitenkaan tapahtunut kovin huomattavia muutoksia.
Veden laatu vaihtelee
Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Temmesjoen alueilla joet ovat hyvin runsasravinteisia ja niiden veden laatu vaihtelee yleensä tyydyttävästä välttävään. Alueen suurimman järven, Pyhäjärven veden laatu vaihettuu erinomaisesta tyydyttävään Pyhäselältä Junttiselälle siirryttäessä. Siikajoen latvaosalla sijaitsevan Iso Lamujärven veden laatu on hyvä.
Oulujoen ja Iijoen veden laatu on hyvä ja Kuivajoen tyydyttävä. Kiiminkijoessa veden laatu vaihtuu hyvästä tyydyttävään joen latvaosilta alajuoksulle siirryttäessä. Iijoen sivu-uomista Siuruanjoen veden laatu on tyydyttävä. Sen sijaan Koillismaalle ja Kainuuseen ulottuvien Livojoen, Kostonjoen ja Korpijoen veden laatu on hyvä.
Koillismaalla kirkasvetistä
Pohjois-Pohjanmaan järviaitta on Koillismaalla sekä järvien lukumäärän että pinta-alan perusteella. Kuusamossa ja Taivalkoskella vesistöt ovat yleensä selvästi kirkasvetisempiä ja vähäravinteisempia kuin Perämeren rannikkoalueilla.
Veden laadultaan erinomaisia järviä ovat muun muassa Kitkajärvet, Muojärvi, Kiitämä, Kirpistö, Suininginjärvi, Joukamojärvi ja Vanttajajärvi.
Kuusamojärvessä veden laatu vaihtuu itä-länsi -suunnassa hyvästä erinomaiseen. Iijoen vesistön latvajärvissä, Kostonjärvessä, Iijärvessä, Naamankajärvessä, Kerojärvissä, Irnijärvessä ja Puhosjärvessä veden laatu on hyvä. Tyräjärven ja Penikkajärven veden laatu on tyydyttävä ja Torankijärven välttävä.
Oulankajoen ja Kitkajoen veden laatu on erinomainen ja Kuusinkijoen hyvä. Perämeri
Järviä luokiteltiin Pohjois-Pohjanmaalla 265 kappaletta. Jokiuomaa luokiteltiin runsaat 3200 kilometriä. Luokiteltujen järvien yhteisala on noin 70 prosenttia maakunnan koko järvipinta-alasta.
Järvien luokkaosuuksissa ei tapahtunut kovin merkittävää muutosta edelliseen, vuosien 1994-1997 luokitukseen verrattuna. Erinomaiseen tai hyvään luokkaan kuului nyt yhteensä 74,5 prosenttia luokitellusta järvialasta, kun vastaava osuus oli edellisessä luokituksessa 76 prosenttia.
Veden laadultaan erinomaisten järvien osuus kasvoi jonkin verran, kun Kuusamojärven itäosa ja Suininkijärvi arvioitiin nyt erinomaisiksi.
Järvien tavoin myös jokien luokkaosuuksissa muutokset olivat melko vähäisiä. Erinomaiseen tai hyvään luokkaan kuului nyt 30 prosenttia luokitellusta jokipituudesta, kun vastaava osuus oli edellisessä luokituksessa 31 prosenttia.
Lue myös:
Meriveden laatu selvästi heikentynyt erityisesti Suomenlahdella