Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Piisilä ennakoi vuonna 2006 lopullisesti voimaan astuvan metsäverouudistuksen vähentävän puun tarjontaa erityisesti Pohjois-Suomessa. Notkahduksen syvyydeksi hän arvioi 15 prosenttia.
"Jotkut ovat esittäneet vielä suurempiakin lukuja, varsinkin tukin osalta", hän sanoo.
Pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen siirtymisen vaikutus pohjoisen puukauppaan jäänee kuitenkin vain parin, kolmen vuoden pituiseksi tilapäisilmiöksi. "Viime kädessä keston ratkaisee tietysti puun hintakehitys. Kriittisimmät vuodet ovat 2006-2007", Piisilä sanoo.
Pohjois-Suomessa pinta-alaverotuksen piirissä on noin puolet metsänomistajista, eli reilusti enemmän kuin maassa keskimäärin.
Muutamana viime vuotena tieto tulossa olevasta uudistuksesta on vaikuttanut tasan päinvastoin. Puuta on hakattu ja myyty enemmän kuin koskaan. Viime vuonna markkinahakkuita tehtiin Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella yli 4,2 miljoonaa kuutiometriä. Rahaksi muutettuna se merkitsi noin 90 miljoonan euron tuloja maakunnan metsänomistajille.
Hakkuita voidaan lisätä
Piisilän mielestä ilahduttavinta ennätyshakkuissa oli, että ne kohdistuivat kaikkiin puutavaralajeihin. "Pelkäsimme, että pinta-alaverotuksen loppumetreillä hakkuut olisivat kohdistuneet parhaiten tuottaviin tukkimetsiin, mutta tilastot kertovat toista. Myös kuitupuuta tarjottiin entistä enemmän myyntiin."
Osansa hyvin toteutuneessa savotassa on puuta ostavalla teollisuudella. Se on lisännyt kysyntäänsä tarjontaa vastaavasti.
"Näyttää kuitenkin siltä, että tänä vuonna puun kysyntä vähenee. Tämä kehitys alkoi jo viime vuoden puolivälissä", Piisilä sanoo.
Varsinkin MTK on varoitellut viime aikoina usein ja äänekkäästi teollisuuden kotimaisesta kuitupuusta maksaman heikon hinnan ja sen samaan aikaan lisääntyvän tuonnin kiroista. Yhdessä ne johtavat sen mielestä kotimaisen metsätalouden tuoton vähenemiseen ja vaarantavat erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla välttämättömät nuorten metsien harvennushakkuut.
Toisaalta tukkipuun korkea hinta on suistamassa sahateollisuuden todelliseen ahdinkoon.
Pohjois-Pohjanmaan metsävarat kestäisivät nykyistä huomattavasti suuremmatkin hakkuut. Niilo Piisilän mielestä niitä voitaisiin lisätä jopa viidenneksellä ilman että tuotto vaarantuisi. Maakunnan todellinen metsävaranto selviää loppukeväästä, kun valtakunnallisen metsäinventoinnin tulokset valmistuvat.
"Etenkin ojitussoiden nuorten kuitupuumetsien harvennusta pitäisi tehostaa. Maakunnan metsien kasvusta 40 prosenttia tapahtuu niissä", Piisilä sanoo.
UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden kapasiteetin lisäys saattaa Piisilän mukaan vaikuttaa myönteisesti myös Pohjois-Pohjanmaalla.
"Sen mäntykuitupuun tarve lisääntyy noin miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä antaa myös meille hyvät mahdollisuudet tehostaa kuitupuuhakkuita. Mutta metsänomistajista tietenkin riippuu tarjoavatko he puuta myyntiin", Piisilä sanoo.
Puun tuonti kasvaa
Teollisuus on jo varautunut puun tarjonnan mahdolliseen vähenemiseen lähivuosina lisäämällä raaka-aineostojaan ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Tavoitteena on nostaa tuontimääriä noin 18 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Viime vuonna puuta tuotiin jo runsaat 16 miljoonaa kuutiometriä.
Piisilä pitää puun tuonnin lisäystä täysin mahdollisena, mutta vasta aika näyttää jääkö se pysyväksi tilaksi.
Venäjä kiinnostaa suomalaisteollisuutta myös investointikohteena. Jos vireillä oleva Venäjän metsälakiuudistus antaa ulkomaisille yrityksille mahdollisuuden turvalliseen metsien vuokraukseen, madaltaa se merkittävästi investointikynnystä.