Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille 9,38 miljoonaa euroa puuntuotantoon suunnattua kestävän metsätalouden Kemera-tukea. Määrä oli 0,32 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Rahoitusukea oli osoitettu koko maahan yhteensä 55,9 miljoonaa euroa, josta 6,5 miljoonaa jäi käyttämättä.
Pohjois-Pohjanmaalla käytettiin koko maan tavoin eniten euroja nuoren metsän hoitoon. Nuorta metsää hoidettiin yhteensä 19 200 hehtaaria 5,4 miljoonalla eurolla. Nuorta metsää harvennettiin 15 400 hehtaaria ja taimikkoa varhaishoidettiin 3 800 hehtaarin pinta-alalta. Harvennusala supistui 1 900 hehtaaria vuodesta 2018, mutta taimikon varhaishoito säilyi lähes ennallaan.
Kemera-tuella on tehty taimikon varhaishoitoa koko maassa viime vuosina reilu kolmasosa tarpeeseen nähden. Varhaishoidon toteutusmäärä vaihtelee maakunnittain reilusta 20 prosentista lähes 70 prosenttiin arvioidusta tarpeesta.
– Pohjois-Pohjanmaalla tarpeesta toteutettiin viime vuonna noin 40 prosenttia. Parannettavaa siis on, Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi sanoo.
Pohjois-Pohjanmaalla varoja käytettiin suometsän hoitoon 1,75 miljoonaa euroa. Metsätien perusparannuksiin varoja käytettiin niin ikään 1,75 miljoonaa euroa. Uusien metsäteiden rakentamiseen käytettiin 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksi tukea käytettiin luonnonhoitohankkeisiin ja ympäristötukeen 743 000 euroa, mikä on noin 50 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018.
Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. Omatoimisuus näkyy taimikoiden hoitotöissä, mutta suometsä-, tie-, ja terveyslannoitushankkeet ovat pääsääntöisesti ammattilaisten organisoimia töitä.
Metsänomistajat ja heidän valtuuttamansa metsäalan toimijat voivat hakea tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon helpoiten Metsään.fi-palvelussa.
– Tukea on tänäkin vuonna hyvin tarjolla. Metsätyöt odottavat tekijäänsä, Lohi huomauttaa.