Pohjois-Pohjanmaan kuntajohtajat ja valtuutetut arvioivat itse oman kuntansa johtamisen olevan huonompaa kuin Suomessa yleensä. Pohjois-Pohjanmaa sai Kunnallisalan kehittämissäätiön toukokuussa teettämän kyselyn perusteella kuntajohtamisen keskiarvoksi 7,16. Pohjois-Pohjanmaa oli 19 maakunnan vertailussa vasta sijalla 14.
Parhaiten menestyneellä Pohjanmaalla kuntajohtamisen vastuulliset arvioivat oman työnsä tulokset 7,60 pisteen arvoiseksi. Maakuntien keskiarvo oli 7,29 pistettä.
Pohjois-Pohjanmaata surkeammaksi tilanteen näkivät oman kuntansa johtamisen kannalta Kymenlaakson (6,78), Itä-Uusimaan (7,00), Päijät-Hämeen (7,06) ja Uusimaan (7,07) sekä Keski-Suomen (7,09) kunnanjohtajat ja valtuutetut.
Kainuussa kuntajohtamisen arvosanaksi kirjattiin 7,49 ja Lapissa 7,32. kainuulaisten arviot olivat toiseksi myönteisimmät.
Pohjois-Pohjanmaalla tilaaja-tuottaja-mallin nähdään tuoneen kuntiin aivan liikaa byrokratiaa. Lisäksi valtuustojen katsotaan antaneen liikaa valtaansa viranhaltijoille. Kyselyyn vastanneet pohjopispohjalaiset epäilevät kuntajohtajien kykyä tehdä tilanneanalyysia muutoksista. Poliittinen ilmapiiri maakunnan kunnissa koetaan harvainvaltaiseksi, ummehtuneeksi ja vanhan maailman meiningiksi.
Suurempien kuntien väitetään jyräävän pienemmät naapurinsa allensa kaikissa yhteistyötä vaativissa kysymyksissä. Toisaalta pienen kunnan sanotaan olevan ohuen organisaationsa takia haavoittuva, mutta joustava.