Kaupat: Yk­si­näi­nen hal­pa­kaup­pa pyörii ket­ju­jen pu­ris­tuk­ses­sa Hau­ki­pu­taal­la

Eläimet: Lau­ha-lam­mas ilah­dut­taa asuk­kai­ta ou­lu­lai­ses­sa hoi­va­ko­dis­sa

Jääkiekko: Jesse Pul­ju­jär­vi pes­tat­tiin tes­ti­so­pi­muk­sel­la NHL-seu­raan

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kainuun soilla syntyy noin 21 000 mil­jar­dia hyt­tys­tä – lä­hi­vii­kot rat­kai­se­vat kesän ini­si­jöi­den määrän

Hyönteistutkija, suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta kertoo, että seuraavat 2-3 viikkoa ratkaisevat kesän hyttysten määrän Oulusta pohjoiseen päin.

Lämpöä riittää tänä keväänä, mutta kuivuus saattaa käydä hyttysten kohtaloksi .
Lämpöä riittää tänä keväänä, mutta kuivuus saattaa käydä hyttysten kohtaloksi .
Kuva: Sallmén Eljas

Seuraavat pari viikkoa leimaavat tulevan hyttyskesän tilanteen. Hyönteistutkija, suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta kertoo, että seuraavat 2-3 viikkoa ratkaisevat kesän hyttysten määrän Oulusta pohjoiseen päin.

Leinonen kertoo, että hyttysten määrästä on laskettu karkea arvio.  

– Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suoalueilla on laskettu syntyvän kesän aikana noin 21 000 miljardia hyttystä. Kolmannes niistä lentää juhannuksen kahtapuolta eli tuolloin niitä on 7000 miljardia.

Määrä tuntuu hurjalta, mutta kyllä itikoita tarvitaankin – ainakin linnunruuaksi. Esimerkiksi yksi hömötiaispesue syö vuodessa hyönteisiä kymmenen kiloa vuodessa.

– Jos on ollut pitempään viileää ja sitten tulee lämmintä, hyttyset kuoriutuvat lähes yhtä aikaa. Silloin saattaa näyttää siltä, että hyttysiä on järkyttäviä määriä.

Sadesää ja lämmin ilma vaalivat hyttysiä

Jos maastossa olevat kosteat painanteet säilyvät vetisinä, luvassa saattaa olla runsas hyttyskesä. Hyttyset ovat munineet edellisenä kesänä kosteisiin paikkoihin.

Lumen sulamisen jälkeen hyttynen kehittyy munasta toukaksi ja eri muodonmuutosten kautta aikuiseksi inisijäksi kahdessa – kolmessa viikossa. Se tarvitsee tuona aikana vettä ja kesäiset lämpötilat.

Jos munat ovat kuoriutuneet ja vettä ei ole saatavilla, itikoiden peli on menetetty. Hyttysten määrä vähenee lammikoiden kuivuessa.

Leinosen mukaan paikalliset vaihtelut hyttysten määrässä voivat olla tänä kesänä suuret koko Suomen alueella juuri eri sademäärien vuoksi.

Takatalvi ei vähennä itikoita niin paljon kuin kuivuus. Leinosen mukaan lammikoiden pitäisi jäätyä umpeen, jotta se vaikuttaisi hyttysten määrään. 

– Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tottuneempia hyttyset ovat takatalveen.

Metsässä liikkujan iholle on jo saattanut laskeutua ensimmäisiä inisijöitä. Ne ovat Leinosen mukaan aikuistalvehtijoita, muun muassa horkka- ja kirsihyttysiä.

– Ne ovat arkaa porukkaa, jotka eivät oikein tiedä mitä tehdä iholle päästyään. Kesällä kuoriutuneet hyttyset ovat räväkämpiä. Ne käyvät heti kiinni, jotta pääsisivät lisääntymään.

Yksi hyttynen elää keskimäärin kolme viikkoa. Suomen 40 hyttyslajista 3-5 on niitä, jotka aiheuttavat hankaluuksia ihmiselle.

– Korpi- metsä- ja taigahyttynen rassaavat eniten. Myös ininällä on oma merkityksensä. Koiras tuntee saman lajin naaraan sen äänen taajuudesta.