Pohjois-Pohjanmaa on edelläkävijä maakunnan palvelujen yhteistyön kehittäjänä. Nyt palvelustrategiatyö laajennetaan koko Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun lisäksi laadittava ohjelma kattaa myös Keski-Pohjanmaan maakunnan.
Pohjois-Pohjanmaan liiton koolle kutsuma seminaari päätti, että yhteinen neljän maakunnan ohjelmatyö aloitetaan syksyllä. Työn vetovastuu tullee maakuntaliittojen hallituksille. Ohjelmaa varten perustetaan neuvottelukunta, jossa ovat mukana kaikki maakunnat.
Seminaarissa sovittiin myös, että työssä tulee käyttää hyödyksi jo tehtäviä muita selvityksiä, kuten kansallisia terveys- ja sosiaalihankkeita. Yhteisen strategian pitää olla valmis ensi vuoden lopussa.
Seminaari keräsi torstaina Ouluun 60 hyvinvointialan toimijaa.
Maakuntien ja kuntien erot puhuttivat kovasti. "Kunnat ovat niin hirveän erilaisia. Sodankylässä on harva asutus. Ei ole paljon yhteistyökumppaneita. Seutuyhteistyökumppaneiden Inarin ja Utsjoen kanssa etäisyydet ovat 400 kilometriä etelästä pohjoisrajalle. Käytännön yhteistyöhön on vain vähän mahdollisuuksia", Sodankylän sosiaalijohtaja Sisko Kiuru valittaa.
Mahdollisuuksia kuitenkin on. Hyvinvointiteknologiaa ja telelääketiedettä on Lapissa kokeiltu ja otettu käyttöön. "Se antaa mahdollisuuksia hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Niitä tulisi laajentaa nykyistä enemmän myös sosiaalipalveluihin", seminaarissa alustanut Kiuru esitti.
Myös lääkäripula on yksi Sodankylän arkisista ongelmista.
Kuntien on itse tartuttava asiaan
Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kiitteli seminaarissa Pohjois-Pohjanmaata siitä, että se on edelläkävijä etsittäessä tehokkaita palvelujen tuottamistapoja. Myös Kainuun malli toimii samalla tapaa.
"Kuntien kannattaa itse olla muutosjohtajina ja tehdä itse ratkaisut", Kietäväinen korosti. Kuntien tulisi tehdä naapureidensa kanssa yhteiset hyvinvointipolitiikan linjaukset.
Palvelustrategioilla pystytään muun muassa hyödyntämään eläkkeelle siirtymistä. "Kun eläkkeelle siirrytään, ei lähtevien tilalle ole syytä palkata uutta henkilökuntaa vanhoihin tehtäviin, vaan mutta tehtäväkuvia ja toimintatapoja."
Sinänsä kunnat tuottavat palvelunsa Kietäväisen mielestä tehokkaasti. "Tästä esimerkkinä on tuore OECD:n terveysmenojen vertailututkimus. Sen mukaan terveyspalvelut tuotetaan maassamme selvästi EU:n keskiarvoa pienemmällä kansantuoteosuudella. Kuntien on kuitenkin silti syytä jatkaa toimintojensa tehostamista."