Poh­jois-Poh­jan­maan hir­vi­va­hin­ko­kor­vaus­ten määrä laski reip­paas­ti – Kainuun tilanne päin­vas­tai­nen

Koko maassa vahinkoja korvataan tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla, mikä on 0,6 miljoonaa edellisvuotta vähemmän.

Pohjois-Pohjanmaan alueella korvattavien hirvivahinkojen määrä laskee reippaasti edellisvuodesta. Kainuussa määrät ovat puolestaan kasvamaan päin. Arkistokuva.
Pohjois-Pohjanmaan alueella korvattavien hirvivahinkojen määrä laskee reippaasti edellisvuodesta. Kainuussa määrät ovat puolestaan kasvamaan päin. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Pohjois-Pohjanmaan alueella korvattavien hirvivahinkojen määrä laskee reippaasti edellisvuodesta. Korvauksia maksetaan helmikuun aikana 70 metsänomistajalle 530 hehtaarin alalta. Maksettava summa on yhteensä 162 000 euroa.

Vuonna 2019 peräti 89 metsänomistajaa sai korvauksia 1350 hehtaarin alalta, yhteensä 307 000 euron verran. Koko maassa vahinkoja korvataan tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla, mikä on 0,6 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella.

– Eniten korvauksia maksetaan Kuusamossa ja Pudasjärvellä, Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Jussi Pirkonen sanoo.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna eniten korvauksia maksetaan tänä vuonna Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Korvausmäärät kasvoivat Kainuussa ja Pohjois-Savossa eniten edellisvuoteen verrattuna.

– Eniten korvauksia maksetaan Puolangalla, Ristijärvellä ja Kuhmossa. Vuonna 2018 ilmoitettuja hirvivahinkoja jäi Kainuussa arvioitavaksi vuodelle 2019 yli 200 hehtaaria, mikä osaltaan selittää kasvanutta vahinkopinta-alaa Kainuussa, Pirkonen kertoo.

Kainuussa hirvivahinkoja maksetaan helmikuun aikana 41 metsänomistajalle 355 hehtaarin alalta, yhteensä 216 000 eurolla. Edellisvuonna vastaavat lukemat olivat 31 metsänomistajaa, 250 hehtaaria ja 127 000 euroa.

Hirvituhoja esiintyy tavallisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvien herkkua ovat puuntaimien oksat, latvukset ja kuoret. Lisäksi ne katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneemmissa metsissä.

– Talvilaidunalueilla syntyvät pahimmat hirvieläinvahingot vuodesta toiseen. Hirvet kerääntyvät talvilaitumille, pysyvät siellä ja syövät sitä, mitä on tarjolla. Hirvi on hyvä liikkumaan, mutta se ei usein lähde kahlaamaan paksussa lumessa edes ravinnon perässä, Suomen metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo.

Metsänomistajat voivat hakea korvausta hirvieläinvahingoista Metsäkeskuksesta. Vahinkoilmoituksen voi tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa tai lähettämällä lomakkeen.