Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelua koskeva loppuraportti julkistettiin kansalaisten arvioitavaksi vasta torstaina.
Raportti kertottiin etukäteen maakunnan kuntapäättäjille, jotka kävivät somessa jo keskiviikkona vilkasta keskustelua aiheesta.
PoPSTer-hankkeen selvityshenkilö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kuvailee kuntapäättäjiltä saatua palautetta myönteiseksi.
Keskustelua herätti erityisesti sairaala- ja vuodeosastopaikkojen sijoittuminen maakunnan eri alueille.
Jokaiseen maakunnan kuntaan esitetään jätettäväksi joko hyvinvointikeskus tai -asema, josta ihminen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Raportissa esitetään vähennettävän koko maakunnan alueelta sairaala- ja vuodeosastojen vuodepaikkojen määrää 130 kappaleella vuoteen 2030 mennessä. Pohjalukuna ovat vuoden 2016 vuodepaikat eli 915 kappaletta.
Kovin paine sairaansijojen vähentämiseen on Koillismaalla, jossa tulevaisuuden vähennystarve on 42 paikkaa 91:stä. Vuoden 2030 jälkeen Koillismaalla olisi enää 49 vuodepaikkaa. Vähennysprosentti on 46,2.
Kappalemääräisesti kovin vähennystarve on raportin mukaan kuitenkin Jokilaaksossa, josta tuleva maakunta leikkaa 61 vuodepaikkaa, jos raportin suositus otetaan huomioon.
Vuonna 2030 Jokilaaksosta löytyisi 158 vuodepaikkaa nykyisen 219 vuodepaikan sijaan. Vähennysprosentti on 27,9.
Rannikkokunnissa Raahe keskuspaikkana löytyy nykyään 136 vuodepaikkaa. Niistä ollaan vähentämässä 26 kappaletta. Vähennysprosentti on 19,1.
Oulusta ja ympäristökunnista löytyy kuntien sairaaloista ja vuodeosastoilta yhteensä 469 vuodepaikkaa, joista ollaan vähentämässä yksi vuoteen 2030.
Raportti löytyy nettiosoitteesta www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster.
Juttua korjattu 10.8. kello 18.53. Korjattu maakunnassa vuonna 2016 olleiden vuodepaikkojen määrä.
Hyvinvointikeskukset ja -asemat
Suurin osa ihmisistä saa kaikki tarvitsemansa avopalvelut hyvinvointikeskuksista tai hyvinvointi-asemilta.
Palvelut voi tuottaa maakunnan liikelaitos, julkinen yhtiö tai yksityinen yritys.
Hyvinvointikeskukset ja -asemat eroavat palveluvalikoimaltaan toisistaan.
Yksittäisen hyvinvointikeskuksen tai -aseman lopullista palvelutarjontaa ei raportissa ole yritetty määritellä. Keskusten ja asemien palvelutaso määrittyy lopulta tapauskohtaisesti.
Palvelut
Raportissa on listattu hyvinvointikeskusten ja -asemien palvelutarjontaa. Se, mitä palveluja mihinkin paikkaan tulee, ei vielä tiedetä.
Terveyspalvelut
Neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto.
Hoitajien ja lääkärin vastaanotto, suun terveydenhuolto, laboratorionnäytteenotto.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut, työterveyshuolto, toiminta- ja työkyvyn arviointi.
Kuntoutus, terapiat ja apuvälineet, kuvantaminen kuten röntgen.
Erityisosaamisesta geriatria,
29
29
psykiatria, päihdehoito, paljon palveluita käyttävien ongelmat, kansansairaudet kuten diabetes ja reuma, kivun hoito, palliatiivinen kipua lieventävä ja saattohoito sekä elämän loppuvaiheen hoito.
Sosiaalipalvelut
Sosiaaliohjaus ja arjen tuki.
Kotona asumista tukevat palvelut -ateria-, turva- ja vuorohoitopalvelut.
Kotihoito ja perhepalvelut lapsiperheille, ikäihmisille ja erityisryhmille.
Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi, aikuissosiaalityö, perheneuvola, sosiaalinen kuntoutus.
Työllistymisen tukeminen, työhön valmennus, työ- ja päivätoiminta, perheoikeudelliset palvelut, asumispalvelut, kotoutus.
Erityisosaamisesta vammaispalvelun sosiaalityö, kehitysvammahuolto ja lastensuojelu.