Danske Bankin Suomen maajohtaja Leena Vainiomäki kävi Oulussa esittelemässä laajaa selvitystä taloudellisesta mielenrauhasta.
Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden taloudellinen mielenrauha on keskivertoa, pikkuisen siellä turvallisemman mielen puolella. Näin tiivistää Danske Bankin Suomen maajohtaja Leena Vainiomäki pankkinsa teettämän tutkimuksen annin Oulun-vierailullaan.
Taloudellinen mielenrauha 2019 -tutkimuksessa kysyttiin 3 000 suomalaiselta muun muassa tulotasoon, kulutustasoon, uskoon omasta taloudesta, rahojen riittävyyteen ja eläkkeisiin liittyviä erilaisia kysymyksiä.
– Sitä me kutsumme taloudelliseksi mielenrauhaksi. Saimme niin sanotusti kovaa faktaa, miten ihmiset omaan talouteensa uskovat, Vainiomäki sanoo.
Kyselyssä 66 prosenttia käsitti taloudellisen mielenrauhan siten, että ei tarvitse huolehtia taloudesta. Vain 22 prosenttia käsitti sen, että pitää olla suuret säästöt tai paljon varallisuutta.
– Hyvin tavalliset asiat ymmärrettiin taloudellista mielenrauhaa tuoviksi. Eniten merkitsi, millainen käsitys ihmisellä oli omasta taloudestaan. Silloin heillä oli myös taloudellinen mielenrauha, Vainiomäki linjaa.
18:sta tutkimuksessa mukana olleesta maakunnasta Pohjois-Pohjanmaa sijoittui viidenneksi siinä, kuinka kova luotto asukkailla on omaan talouteen. Sama sijoitus tuli optimismista omaan talouteensa.
Oma kuluttaminen huolettaa pohjoispohjalaisia seitsemänneksi vähiten. Sama sijoitus tuli uskosta oman talouden olevan parempi viiden vuoden päästä.
Eniten mielenrauhaa taloudestaan oli Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, sillä ne nappailevat kyselyissä eniten kärkisijoja. Kainuussa oltiin vähiten huolissaan omasta omaisuudesta.
Vainiomäki ei keksi selitystä monin paikoin yllättävillekin eroille Suomen eri maakuntien kesken. Miksi Keski-Pohjanmaalla ollaan niin huolettomia, vaikka alue ei ole mikään varakkuuden perikuva? Miksi omaan varakkuuteen uskovina pidetyt eteläpohjalaiset ovat monessa kyselyn kohdassa alapäässä?
– Ehkä varakkuus ei olekaan kovin merkitsevä tekijä. Jotenkin Keski-Pohjanmaalla osataan sopeuttaa omat tekemiset. Myöskään maakuntien työttömyysasteista ei löydy mitään yhteyttä tuloksiin, Vainiomäki aprikoi.
Hän päätyy siihen, että suurin syy voi olla maakuntien väliset kulttuuriset erot.
– Ei siihen taida muuta selvää selitystä löytyä.
Vainiomäki uskoo, että Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksella voidaan kehittää suomalaisten talouden dynamiikka. Muilla pohjoismailla, erityisesti Tanskalla usko talouteen on korkeampaa kuin meillä.
– Me olemme ottaneet Suomen Danske Bankissa tehtäväksemme miettiä, millä tavoin voimme omalla tekemisellämme parantaa asiakkaidemme taloudellista mielenrauhaa.
Muutaman lihavamman vuoden jälkeen Suomen talouden kasvu on alkanut osoittaa heikentymisen merkkejä. Ennusteet ovat ennustajasta riippuen laskevia tai jyrkästi laskevia.
– Kyllähän sykli on kääntymässä alas, ja yritysten tilauskirjat ovat laihtuneet. Yksityishenkilöiden ja työllisyyden kannalta tilanne ei ole yhtä huono. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan paljon ihmisiä, joten uusia työpaikkoja tulee olemaan. Siksi en näe edessä ainakaan mitään uutta 1990-luvun lamaa vastaavaa, Vainiomäki pohtii.
Hän kävi tällä viikolla juhlistamassa avajaisia Danske Bankin uusissa tiloissa Uudella Seurahuoneella, jossa pankki on toiminut viisi viikkoa. Entiseen ravintolasaliin siirtyneessä pankissa työskentelee tällä hetkellä 40 henkilöä.
– Luotonantomme yrityksille on kasvanut täällä Oulussa 11 prosenttia, eli tämä on Danske Bankille merkittävää kasvualuetta.