Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä parikymmentä pieneksi katsottavaa eli teholtaan enintään 10 megawatin kokoista vesivoimalaa. Lisäksi Siika-, Kala- Kuivajoen vesistöissä on muun muassa tulvasuojelun tai virkistyskäytön takia tehtyjä säännöstelypatoja, joihin on mietitty kalan kulkua parantavia toimenpiteitä tai korvaamista pohjapadolla ja kalatiellä.
Etelä-Karjalassa päätettiin purkaa Ritakosken, Kangaskosken ja Lahnasenkosken voimalaitokset ja kunnostaa kosket. WWF:n taannoisen kyselyn mukaan 71 suomalaisista kannattaisi merkityksettömien ja pienten vesivoimalapatojen purkamista.
Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on toisenlainen. Esimerkiksi Oulujoen vesistön pienten voimalaitosten purku ei juuri edistäisi kalannousua, koska pääjoki on tehokkaasti valjastettu isoilla voimalaitoksilla. Sama tilanne on Iijoessa.
Siika-, Pyhä ja Kalajokien pieniin laitoksiin suunnitellaan mieluummin kalateitä kuin purkua. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesivararyhmän päällikkö Heli Harjula sanoo, että vesilain mukaisen luvan pysyvyyssuoja on vahva. Joidenkin pienten voimaloiden purku voisi ehkä olla mahdollista pitkän ajan kuluessa.
– Monet voimalat ovat vanhoja. Kun kunnostaminen ja uusiminen tulee ajankohtaiseksi, purkaminen voisi tulla kyseeseen, jos toiminta ei olisi enää kannattavaa. Lisäksi olisi selvitettävä paljon muita asioita, kuten tulvasuojelua ja virkistyskäyttöä, hän pohtii.
Pohjois-Pohjanmaan valtion vesirakenteista on selvitetty, miten niitä voitaisiin kalanhoidollisesti parantaa. Harjulan mukaan kalan kulkua voidaan parantaa esimerkiksi korvaamalla säännöstelypato pohjapadolla tai muokkaamalla rakennetta peruskunnostuksen yhteydessä.
Kalateitä ollaan tekemässä muun muassa Siikajoella Ruukin pohjapadolle, ja Piipsjärvellä kalatie on viimeistelyä vaille valmis.
Harjula kertoo, että paraikaa tehdään selvitystä pienten voimaloiden tähän asti rakennettujen kalateiden toimivuudesta.
Hänen mukaansa ei-vapaaehtoiseen voimaloiden purkamiseen täytyisi löytyä jostakin rahoitus, sillä menetetty sähkön tuotanto olisi korvattava energiayhtiölle.
Putous pitäisi palauttaa
Pudasjärvellä sijaitsevan Pintamon Pirunkönkään voimalaitoksen purkamisesta tehtiin vuosi sitten kuntalaisaloite. Koski halutaan vapauttaa, ei kalannousun, vaan matkailu- ja virkistyskäytön vuoksi.
– Tavoite on saada paikka matkailukäyttöön. Se olisi ilman voimalaitosta yli 30 metriä pitkä putous ja hieno elämys. Keväällä joutuivat ylijuoksuttamaan vettä padon ohi, ja olihan se komean näköinen, sanoo yksi hankkeen puuhaaja, Marko Koivula.
Adressiin kertyi 229 allekirjoitusta, mikä ylittää moninkertaisesti vaaditun kahden prosentin osuuden kaupungin väkiluvusta.
Pintamon sekä noin kymmenen muun Pohjois-Pohjanmaan pienen voimalaitoksen omistaa Koskienergia Oy. Toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen sanoo, että voimaloiden reittien avaaminen ei olisi kalataloudellisesti merkittävää.
– Muualla Suomessa meilläkin on voimaloita, joista olemme tehneet aloitteita kalareittien avaamiseksi.
Pintamon voimalaitoksen tilannetta yhtiö aikoo seurata eikä ole siitä luopumassa.
Voimaloiden purkua perustellaan sähköntuotannon pienuudella ja vähäisellä merkityksellä.
– Nyt sitä vähätellään, mutta päästöttömän energian tuottajina laitokset ovat kuitenkin paikallisesti aika isoja. Vaikka säätövoimana voimaloilla ei ole aina merkitystä, ne ovat omistajilleen ja aluetaloudelle tärkeitä, sanoo Energiateollisuuden tuotantoasioista vastaava johtaja Jari Kostama.
Pieniä vesivoimaloita Pohjois-Suomessa
Oulujoki: Ala-Utos 1 MW, Pyhäntä 4,1, Ämmäkoski 4, Koivukoski (1 ja 2) 6.
Iijoki: Pintamo 0,5, Taivalkoski 0,3, Soilu 1,8.
Siikajoki: Kirkkokoski 0,1, Uljua 4,0, Ruukki 0,1, Pöyry 0,5.
Kalajoki: Hamari 2,5, Padinki 1,1, Oksava 2,8, Hinkua 6.
Pyhäjoki: Hourunkoski 0,7, Haapakoski 0,6, Venetpalo 2, Kalliokoski 0,7, Vesikoski 0,7.
Koutajoki: Myllykoski 1,4.
Kemijoki: Kaarni 1,2, Lokka 0,1, Kaihua 5,4, Juotas 3,7, Kelukoski 9,8.
Tornionjoki: Kaaranneskoski 2,5 , Jolmankoski 0,5.
Paatsjoki: Kirakkaköngäs 1.
Juttua korjattu kello 10.23. Jutussa sanottiin virheellisesti, että kuntalaisaloitteeseen allekirjoittajiksi vaadittaisiin 10 prosenttia väkiluvusta, jotta asia otetaan käsittelyyn. Oikea prosenttiluku on kaksi.
