Pohjois-Pohjanmaa vetää entistä enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä. Korkeasti koulutettujen raju muutto eteläisen Suomen maakuntiin on puolestaan hidastumassa.
Uudellamaalla korkeasti koulutettujen määrän kasvu on nopeasti hiipunut lähes kokonaan.
Muuttoliikkeen kääntyminen poispäin Uudeltamaalta johtuu työllisyystilanteen parantumisesta muualla Suomessa.
Muutokset eivät kuitenkaan muuta aluekehityksen suuntaa. 90-luvun lamavuosien jälkeen alkanut keskittymiskehitys jatkuu. Sekä kasvu että alueen heikentyminen ovat kasaantuneet tiettyihin osiin maata.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton maanantaina julkistamasta rakennemuutoskatsauksesta. Siinä tarkastellaan Suomen alueiden, väestön ja työllisyyden kehitystä vuosina 1995—2000.
Menestyneimpiä seutukuntia ovat edelleen elektroniikkateollisuuden voimakkaat alueet. Heikoimmin pärjäävät seutukunnat ovat Pohjois-Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä investoinnit ovat alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeitä panostuksia. Ne keskittyvät muutenkin kasvaville yliopistoseuduille. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan tutkimus- ja kehittämisrahoista on noin 80 prosenttia.
Väestö kasvaa eniten suurimpien kaupunkien alueilla. Viime vuosina väestönkasvu on alkanut levitä yhä enemmän kasvukaupunkien lähikuntiin.
Pitkään väestöä menettäviä maakuntia ovat olleet muun muassa Lappi, Itä-Suomen maakunnat, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Satakunta. Selviä merkkejä kehityksen suunnan muuttumisesta ei ole näköpiirissä.