Pohjois-Pohjanmaa on mallilaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen suurin häviäjä. Koko maassa eniten menettävä Kuusamo joutuisi nostamaan veronsa nykyisestä 18 prosentista 22 prosenttiin tappionsa oikaisemiseksi.
"Jo aikaisemmin vaikeassa taloustilanteessa olleet kunnat eivät esitettyjen leikkausten jälkeen voi selvitä lakisääteisten tehtäviensä järjestämisestä", uudistusesitykseen maanantaina kantaa ottanut maakuntahallitus korostaa.
Suurimmat vaihtelut aiheutuvat maakunnassa valtionosuuksiin vaikuttavien sairastavuuskertoimen ja syrjäisyyskertoimien perusteiden muutoksista. Maakuntaliitto esittääkin tutkittavaksi, miten sairastavuuskerroin voitaisiin määritellä nykyistä paremmin todellisen sairastavuuden perusteella. Myös syrjäisyyskertoimen muutoksen vaikutusta tulisi liiton mielestä loiventaa, koska juuri tämä muutos kohtelee joitakin kuntia tosi kohtuuttomasti.
Maakuntahallitus otti kantaa myös eräisiin muihin valtionosuuksiin vaikuttaviin kertoimiin. Maakuntahallitus vaatii, että kuntien menetykset tulee rajata mahdollisimman pieniksi kuntien harkinnanvaraisilla rahoitusavustuksilla.
Lausunto lähetetään muun muassa sisäasiainministeriöön, Kuntaliittoon sekä alueen kansanedustajille. Myös pohjoisten maakuntien muodostama Pohjois-Suomen neuvottelukunta ottaa kantaa uudistusesitykseen helmikuun puolivälissä.
Alue-ja kuntaministeri Hannes Manniselle (kesk.) joulukuussa jätetyssä esityksessä on Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä yksi tärkeä perusvirhe. Se ei saa lisätä valtion menoja.
"Näin kunnat on pantu taistelemaan toisiaan vastaan tässä nollasummapelissä", maakuntajohtaja Pentti Lampinen sanoo. "Jo valmistelun alkuvaiheissa tehty rajaus asetti valtionosuusuudistuksen raamit liian ahtaiksi ja johti keskustelun sivuraiteille."
Liiton mielestä lähtökohta on kohtuuton. Olletikin, kun käyttöön on otettu peruspalveluohjelma ja -budjetti. "Peruspalveluohjelmassa on tarkoitus ensimmäistä kertaa tarkastella kuntien tehtäviä ja taloutta kokonaisuutena. Tällöin ei voi lähtökohtana pitää, että valtion osuus kustannuksista ei voi kasvaa", maakuntahallitus vaatii.
Maakuntahallitus esittää myös, että nykylain kunnille turvaama vähintään 90 prosentin verotulo nostettaisiin 92 prosenttiin.
Uudistuksessa hyvääkin
Yhteisöveron kuntaosuuden säilyttämistä maakuntahallitus puolestaan pitää hyvänä linjauksena, josta tulee pitää kiinni jatkossakin. Myönteistä esityksessä on myös, että valtionosuuksien indeksikorotuksien puolittamisesta luovutaan ja valtionosuusperusteisiin tehdään vuosittain täysimääräiset indeksikorotukset.
Maakuntahallitus kannattaa myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut tulee sitoa indeksiin.
Erityisen tärkeää maakuntahallituksen mielestä on, että voimalaitoskunnat eivät menetä saamiaan keskimääräisen kiinteistöveron ylittäviä veroja toisesta taskusta verotulojen tasauksen kautta.
"Oli yhdestoista hetki korjata tämä iäisyysasia. Jos tämä ei nyt tule kuntoon, ei se tule koskaan. Kohta unohtuu, miksi tämä sota aloitettiin, eli voimalaitoskuntien haittojen korvaamiseksi", maakuntajohtaja Lampinen muistelee.