Pohjois-Pohjanmaa haluaa olla ykkönen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteenpäinviemisessä. Se järjesti maanantaina lähtölaukauksen uudistuksen jatkosta, vaikka virallinen Kuntaliiton ja sisäasiainministeriön tilaisuus pidetään vasta marraskuun alussa. Lakikin saa eduskunnan sinettinsä vasta lokakuun alussa.
Aloitusseminaari kokosi Ouluun yli 250 kuntaihmistä.
"Tämä on iso asia, ja kesäkuun loppu tulee äkkiä. Silloin lain edellyttämien palvelujen järjestämisen suunnitelmin tulee olla kunnissa valmiina", maakuntajohtaja Pentti Lampinen kertoo.
Köyhien kuntien liitokset, lain edellyttämät terveyspalvelujen 20 000 asukkaan ja ammattikoulutuksen 50 000 asukkaan asukaspohjat sekä keskuskunnille tuleva "laiskanläksy" maankäytön, liikenteen ja asuntotuotannon yhteistyöstä puhutti väkeä eniten.
Keskuskuntien yhteistyöpykälä koskee Pohjois-Suomessa vain Oulua ja Oulun seutua.
Päivillä alustaneen valtiosihteeri Antti Mykkäsen mukaan Rovaniemen seudun pudotti listoilta juuri tehty kuntaliitos sekä Kajaanin Kainuun hallintokokeilu.
Kemi-Tornion aluetta ei pudottanut pois alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) kotipaikka, vaan se, että alunperin lähtökohtana oli, että yhteistyövelvoite koskisi maakuntakeskuksia. "Kun Rovaniemi putosi pois, ei Kemi-Tornion aluettakaan haluttu tuoda mukaan", Mykkänen kertoo.
Valtiosihteeri ei paljasta Oulun yhteistyövelvoitteen piiriin tulossa olevien kuntien rajoja.
Oulun apulaiskaupunginjohtajan Matti Pennasen mielestä laissa edellytetyt maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat Oulun seudulla hanskassa.
"Mutta asumisen osalta on paljon erottavia tekijöitä. Oulussa rakennetaan tiukasti kaavoitetuille alueilla, mutta muualla on paljon poikkeamisluvalla rakentamista. Valtuustojen on mietittävä näiltä osin linjauksia", Pennanen sanoo.
Maakuntavaltuuston puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen (sd.) vetämässä paneelissa ilmeni, että hyvässä vauhdissa ollaan. Pienimmät seutukunnat, Siikalatva ja Oulunkaari, painivat terveydenhoidon asukaspohjan kanssa. Ammattikoulutuksen asukaspohjavaatimukset taas eivät täyty maakunnan eteläosassa ja Koillismaalla.
Esimerkiksi Oulunkaaren seutukunnassa aiotaan seuraavaksi selvittää se, että sairaanhoitopiiri hoitaisi myös alueen perusterveydenhoidon.
Vain 16 000 asukkaan Siikalavan seutukunnan terveydenhoidon hoitaa Haapavesi isäntäkuntasopimuksella. Kunnissa kysytään kovasti asukaslukujen tulkinnan tarkkuutta.
Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas peräsi kaikkia ennakkoluulottomia ratkaisuja. Alueella vireillä olevat kuntaliitokset yksinään eivät täytä 20 000 asukkaan terveydenhuollon rajoja.
Valtiosihteeri Antti Mykkäsen mielestä uudistuksen sisällöstä on esitetty ylikuumentuneitakin tulkintoja.
"Suomen kunnat voivat vapaasti valita, millä kokoonpanoilla ne järjestävät terveydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen. Toki kunnat voivat sopia myös sairaanhoitopiirin kanssa perusterveydenhuollon järjestämisestä", hän korostaa.
Mykkänen ei halua nimetä niitä 20--30 kuratalouskuntaa, joiden talouden mittarit ovat selkeästi jatkuvasti punaisella. Valtiovalta on laatimassa lähiaikoina tällaisia mittareita.