Tuotannon massiivista kasvattamista hakeva pohjoisnorjalainen rautakaivos aikoo läjittää jätteensä käsittelemättä mereen. Suomen ja Norjan ympäristöviranomaisten mielestä kemikaalien ja rikastushiekan dumppaus uhkaisi pahoin alueen merieliöstöä ja Näätämöjoen lohta, joka nousee Suomen puolelle kudulle.
Kirkkoniemen tuntumassa vuosina 1906--1996 toiminutta kaivosta on herätelty uudelleen henkiin tällä vuosikymmenellä. Kaivosyhtiö Sydvaranger Gruve AS:lla on viime vuonna myönnetty lupa, joka mahdollistaa entisen suuruisen tuotannon.
Yhtiö on kuitenkin jättänyt uuden lupahakemuksen, jonka hyväksyminen tuplaisi sekä rautarikasteen tuotannon että malmin louhinnan. Malmia irtoaisi avokaivoksesta noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotantojätettä eli rikastushiekkaa kertyisi peräti yhdeksän miljoonaa tonnia.
Pohjois-Suomen ympäristökeskuksen saaman selvityksen mukaan rikastushiekka halutaan läjittää puhdistamatta mereen. Mereen menisi samalla suuri osa rikastuksessa tarvittavista kemikaaleista, muun muassa noin 500 tonnia vesieliöille myrkyllisiä amiineja.
-- Päästöarviot tuntuvat isoilta. Normaalisti tehdään rikastushiekan läjitysallas maalle ja sieltä lähtevä vesi johdetaan puhdistuksen kautta veteen. Tässähän on vähän tuntuma, että rikastushiekka on mahdollista läjittää suoraan mereen. Ainakin Pohjois-Suomessa sellaista lupaa olisi hankala saada, luonnehtii Lapin ympäristökeskuksen johtaja Matti Hepola, joka osallistuu Pohjois-Norjan Paatsjoella torstaina alkaneeseen suomalais-norjalaisen rajavesistökomission kokoukseen.
Lohi uhattuna
Huolissaan on myös komission puheenjohtaja, Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosaston päällikkö Bente Christiansen.
-- Olemme todella huolissamme, koska valtavia määriä jätteitä aiotaan päästää mereen. Kysehän on Norjan kansallisesta lohivuonosta Neidenfjordenista, hän muistuttaa.
-- Me emme valitettavasti ole kuitenkaan päättävässä asemassa tässä asiassa. Meitä ainoastaan kuullaan. Vähintä olisi, että kunnollinen arvio ympäristövaikutuksista tehdään ennen lupapäätöstä.
Kaivoshanketta käsitellyt komissio esittänee, että Espoon sopimuksen noudattamista harkitaan lupakäsittelyssä. Sopimusta voidaan soveltaa, jos hankkeella on rajat ylittäviä vaikutuksia. Silloin Norjan olisi kuultava myös Suomen viranomaisia.