Maailman tiukimmin vartioitu raja löytyy Korean niemimaalta. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea ovat virallisesti yhä sotatilassa, vaikka aseet eivät ole puhuneet 1950-luvun alun jälkeen.
Kommunistinen Pohjois-Korea on kummajainen, josta ei lännessä paljon tiedetä ja jonka aikomuksia arvuutellaan.
Arvaamaton maa Pohjois-Korea on eteläiselle naapurilleenkin, vaikka Etelä-Koreassa varmaankin tiedetään parhaiten, mitä suljetussa Pohjois-Koreassa tapahtuu. Näin sanoo Etelä-Korean Suomen-suurlähettiläs Lee Ho-jin, joka vieraili tiistaina Oulussa. Keväällä Suomen-komennuksensa aloittanut Lee kävi yliopistolla, Technopolisissa, kaupungintalolla ja Kalevassa.
Kim Jong-il toipuu
aivoleikkauksesta
Niin, missä kunnossa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-il mahtaa olla?
Suurlähettiläs Leen tietojen mukaan 66-vuotias diktaattori toipuu aivoleikkauksesta, jonka suorittivat luultavasti Kiinan armeijan kirurgit. Leikkaustarpeen aiheutti joko aivohalvaus tai aivokasvain.
Kim ei kuitenkaan ole Etelä-Korean tietojen mukaan vielä siinä kunnossa, että mies pystyisi esiintymään julkisuudessa. Pohjoiskorealaisten tiedotusvälineiden kuvat eivät luultavasti ole tuoreita.
Valta pysyy perheessä
tai siirtyy armeijalle
Jos Kim ei toivu sairaudestaan, ajautuu Pohjois-Korea jonkinasteiseen valtataisteluun.
Kim Jong-il peri asemansa isältään Kim Il-sungilta. Suurlähettiläs Leen tiedossa ei kuitenkaan ole, onko valta siirtymässä jollekin Kim Jong-ilin kolmesta pojasta.
"Kim Jong-il tukeutuu vahvasti armeijaan. Hän vierailee säännöllisesti kasarmeilla, hän ohjaa sotilaille palkankorotuksia ja etuoikeuksia", Lee Ho-jin kertoo.
Lee uskookin, että jos Pohjois-Korean johtajalle sattuu jotakin, tulee armeijasta tärkeä elementti maan johtamisessa. Se taas johtaisi valtataisteluun armeijan sisällä, sillä Kim on hajauttanut vallan tehokkaasti upseerien keskuudessa. Ilmiselvää ykköstä ei ole.
Yhdistyminen voi
tapahtua milloin vain
Etelä-Koreassa kaikki toivovat Koreoiden yhdistymistä. Se voi tapahtua milloin tahansa, nopeastikin, suurlähettiläs Lee pohdiskelee.
"Kukaan ei pysty ennustamaan, milloin yhdistyminen tapahtuu. Tämän vuoksi Etelä-Korean tulee olla valmis mihin tahansa dramaattiseenkin tapahtumaan", Lee muotoilee.
Toisaalta kaikki eteläkorealaiset ovat Leen mukaan yhtä mieltä siitä, että yhdistyminen voi tapahtua vain rauhanomaista tietä, lisäämällä kontakteja.
Pohjois-Korea toimii asiassa poukkoillen. Vuoropuhelu kelpaa nälänhädän pahetessa. Väliin se pannaan jäihin, kun Pjongjangin johto alkaa pelätä valta-asemansa puolesta.
Kiina muutti
linjaansa
Pohjois-Korean avautuminen merkitsisi Pohjois-Korean katoamista kartalta samaan tapaan kuin DDR hävisi Berliinin muurin murtuessa, Lee uskoo.
Kiinalla on varsin tärkeä rooli pohdittaessa Pohjois-Korean tulevaisuutta, sillä Kiina on sen ainoa liittolainen ja suojelija.
Suurlähettiläs Lee Ho-jin huomauttaa, että Kiina on muuttunut viime vuosina paitsi taloudellisesti myös poliittisesti. Nyt Peking pitää Etelä-Koreaa entistä tärkeämpänä ja tavoittelee sen kanssa "strategista kumppanuutta.
Kiina on myös keskeisessä osassa kuuden maan neuvotteluissa, joissa yritetään sopia Pohjois-Korean ydinohjelman alasajosta.
"Me emme pelkää Pohjois-Korean tavanomaisia aseita, sillä olemme modernisoineet oman armeijamme. Sen sijaan olemme huolissamme Pohjois-Korean joukkotuhoaseista", Lee selvittää.