Kovan linjan kommunistien johtama Pohjois-Korea on usein arvoitus eteläkorealaisille serkuilleenkin. Etelä-Korean Helsingin-suurlähettiläs Park Heung-shin uskaltaa kuitenkin arvioida, että Pohjois-Korea yrittää nyt vakavissaan kääntää taloutensa suuntaa Kiinan mallin mukaiseksi.
Keskiviikkona Oulussa vieraillut suurlähettiläs Park kertoo, että Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-ilin alkuvuoden matka oli kuin toisinto Maon jälkeen Kiinan johtajaksi nousseen Deng Xiao-pingin matkasta kolme vuosikymmentä aikaisemmin. Kim kävi samoissa kaupungeissa ja jopa samoissa tehtaissa kuin Deng, joka matkansa jälkeen aloitti Kiinan talouden kurssin reivaamisen kohti markkinataloutta.
"Pohjois-Korealla on vähän vaihtoehtoja. Jos se ei avaudu, on hallitus vaarassa. Niinpä siellä on ymmärretty, että yhteistyöllä Kiinan ja Etelä-Korean kanssa on mahdollista kohentaa kurjistuvaa taloutta ja samalla säilyttää kontrolli", suurlähettiläs Park sanoi haastattelussa Kalevan toimitalossa.
Pohjois-Korean talouden suunnanmuutos kelpaa myös Etelä-Korealle, joka yrittää jarruttaa elintasokuilun levenemistä Korean niemimaalla.
Etelä-Korea on sijoittanut huomattavia summia teollisuuden rakentamiseen rajan lähelle Pohjois-Korean puolelle.
Yhdistyminen voisi
olla katastrofi
Suurlähettiläs Park sanoo, että Pohjois-Korean talouden alamäki on suurin uhka Korean niemimaalla, ei niinkään Pohjois-Korean massiivinen ohjusarsenaali eikä edes ydinaseet. Niinpä vain harvat eteläkorealaiset pelkäävät Pohjois-Korean tarttuvan sotatoimiin, koska sillä ei ole siihen varaa.
Jos ja kun Koreat joskus yhdistyvät, tulisi osien elintasoeron olla siedettävissä mitoissa, Park tähdentää. Nyt kuilu on monin verroin syvempi kuin Saksojen välillä niiden yhdistyessä.
"Nykytilanteessa yhdistyminen olisi valtava taloudellinen taakka Etelä-Korealle. Jos se tapahtuisi ilman ennakkovalmisteluja, olisi se meille katastrofi", Park muistuttaa. Pohjois-Koreassa on 23 miljoonaa asukasta, joista iso osa saattaisi lähteä leveämmän leivän perään etelään. Etelä-Koreassa on nyt 48 miljoonaa asukasta.
Park Heung-shin lisää, että lähes kaikki eteläkorealaiset toivovat yhdistymistä - useimmat kuitenkin hallituissa oloissa.
Pohjois-Korea on diktatuuri, jonka valtaapitäville ensisijainen tavoite on pysyä vallassa. Niinpä armeijan ja poliisin asema on vahva.
Park uskoo, että Pohjois-Koreassa on toisinajattelijoita, jotka eivät kuitenkaan ole järjestäytyneitä. Vaikeaa se olisikin, sillä hallitus valvoo tiukasti jopa kännyköiden jakelua ja internetin käyttöä. Park sanookin Pohjois-Koreasta loikanneiden uskovan, että Pjongjangin hallitus pysyy vielä pitkään pystyssä.
Yhteydet
lisääntyneet
Etelä-Korea aloitti 1990-luvulla lähentymisen pohjoiseen naapurimaahansa, niin sanotun auringonpaiste-politiikan.
Tänä päivänä ministeritason ja sotilasjohdon tapaamiset ovat arkipäivää, joten tietoa Pohjois-Korean johdon ajatuksista saadaan muutoinkin kuin huhujen muodossa.
Eikä Korean niemimaan raja ole niin ylittämätön kuin aikaisemmin: yli miljoona eteläkorealaista on jo käynyt Pohjois-Korean puolella vuoristossa virkistäytymässä.
Suurlähettiläs Park huomauttaa kuitenkin, että kanssakäyminen pohjoiskorealaisten kollegojen kanssa on yhteisestä kielestä huolimatta vaikeaa.
"He ajattelevat eri tavalla, heillä ei ole omia mielipiteitä vaan heidän on seurattava keskusjohdon ohjeita. Yksityisestikään he eivät halua paljastaa mitään", Park Heung-shin selvittää.