Kommunistinen Pohjois-Korea on tuottanut muulle maailmalle ikäviä yllätyksiä tämän tästä. Tiistaina koettiin taas yksi uusi, kun Pohjois-Korea ampui tykkitulta yhdelle Etelä-Koreaan kuuluvalle saarelle. Etelä-Korea vastasi tuleen.
Välikohtaus ei toivottavasti johda laajamittaisempiin sotatoimiin. Takeita tästä ei kuitenkaan ole, sillä tulitusta luonnehdittiin yhdeksi vakavimmista yhteenotoista valtioiden välillä sitten 1950-luvun Korean sodan.
Pohjois-Korean motiivien voi jälleen kerran arvailla liittyvän peliin, jossa se uhkailee ydinasepotentiaalillaan vahvistaakseen neuvotteluasemiaan ja puristaakseen ulkomaailmalta myönnytyksiä. Toiseksi välikohtaus voi liittyä Pohjois-Korean valtataisteluun.
Pohjois-Korea päästi viikonvaihteessa amerikkalaisprofessorin katsomaan uraaninrikastuslaitosta, jota se voi käyttää ydinasekelpoisen materiaalin valmistukseen. Diktatuurivaltio käytti professorin vierailua tietoisesti viestikanavana.
Pohjois-Korea aloitti uraaninrikastusohjelman 2009 sen jälkeen kun kuuden valtion neuvottelut Pohjois-Korean ydinohjelmasta katkesivat. Tiistain välikohtaus johti siihen, että Yhdysvallat sulki pois mahdollisuuden aloittaa kuuden vallan neuvottelut uudelleen.
YK:n tuoreen raportin mukaan viisi miljoonaa pohjoiskorealaista kärsii edelleen ruokapulasta. Pohjois-Korealla ei ole varaa tuoda tarvitsemaansa määrää viljaa talouspakotteiden leikattua valuuttavarantoa. Pohjois-Korea voi käyttää aseellista pullistelua neuvotteluvalttina ruokaneuvotteluissa. Mahdollista on sekin, että voimannäyttö liittyy valtataisteluun. Diktaattori Kim Jong Il suunnittelee vallansiirtoa nuorimmalle pojalleen Kim Jong Unille.