Etelä- ja Pohjois-Korean suorat neuvottelut muutaman vuoden tauon jälkeen ovat merkkitapaus, mutta poliittista läpimurtoa niistä on ehkä turha odottaa. Korea-tutkija Antti Leppänen muistuttaa, että Koreoiden jännitteisten suhteiden lomassa on nähty yhteydenpidon vaiheita aiemminkin. Ratkaisua kahden kilpailevan järjestelmän vastakkainasetteluun ne eivät kuitenkaan ole tuoneet.
- On tietysti aina myönteistä, että keskustelukanavat aukeavat, ainahan se vähentää epäluuloja ja kohtalokkaiden erehdysten mahdollisuutta, Leppänen Turun yliopistosta arvioi STT:lle.
Etelä-Korea ilmoitti torstaina pohjoisen hyväksyneen ehdotuksen samaan pöytään istumisesta. Pohjoiskorealaiset kertoivat asiasta faksilla.
- Saavumme Rauhan taloon Panmunjomissa 9. tammikuuta, viestissä todettiin.
Kyseinen rakennus sijaitsee niukasti rajan eteläpuolella maiden aselepolinjan halkomassa kylässä - samassa, jossa pohjoiskorealainen sotilas juoksi etelään maanmiestensä tulituksessa marraskuussa.
Etelä-Korean yhdistymisministeriön edustajan Baek Tae-Hyunin mukaan faksiyhteydellä sovitaan vielä Koreoiden neuvotteludelegaatioiden koosta ja osallistujista.
- Käsittääkseni Pohjois-Korea neuvottelee ensi viikolla myös Kansainvälisen olympiakomitean kanssa, Baek kertoi.
Etelä-Korean ja USA:n sotaharjoituksia lykättiin
Tuorein vuoropuhelun vaihe sai alkunsa pohjoisen johtajan Kim Jong-unin uudenvuodenpuheesta, jossa hän sanoi Pohjois-Korean voivan osallistua helmikuussa alkaviin Pyeongchangin talviolympialaisiin Etelä-Koreassa. Ehdotusta on jo epäilty ansaksi.
- On ilmiselvää, että Kimin puhe oli tarkoitettu lyömään kiilaa Yhdysvaltain ja Etelä-Korean välille, arvioi eteläkorealainen professori Park Won-gon.
Etelä-Korean ja Yhdysvaltain presidentit ovat sopineet, että maiden yhteiset sotaharjoitukset lykätään olympialaisten jälkeiseen aikaan. Vuosittaiset harjoitukset ovat ärsyttäneet Pohjois-Koreaa, joka pitää niitä valmisteluna hyökkäykselle sen kimppuun.
Yhdysvallat ei ole halunnut aloittaa neuvotteluja Pohjois-Korean kanssa ennen kuin maa ottaa askelia aseriisunnan suuntaan. Myös Etelä-Korean oppositiosta on varoiteltu, että keskustelut pelkistä olympialaisista ilman ydinasekysymyksen käsittelyä ovat merkityksettömiä.
Tutkija Leppänen ei usko Koreoiden suorien neuvottelujen uhkaavan Yhdysvaltain ja Etelä-Korean pitkään jatkunutta liittolaisuussuhdetta. Kansainvälisesti sovittuja Pohjois-Korean vastaisia pakotteitakaan ei voida kahdenvälisillä neuvotteluilla lähteä purkamaan.
Pohjois-Korean täyskäännökseltä vaikuttavaa siirtymistä ydinaseuhittelusta neuvottelupöytään Leppänen taustoittaa sillä, että maa pitää pääasiallisena uhkana Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa vain sen lakeijana.