Pjongjang Pohjois-Koreasta on viime päivinä saatu rohkaisevia tietoja avautumisesta ulkomaailman suuntaan. Viikon vierailu maassa syyskuun alussa antoi selviä merkkejä siitä, että varovaista avautumista tapahtuu myös maan sisällä.
Vai mitä sanotte seuraavasta: hotellihuoneessani pystyin seuraamaan amerikkalaista CNN-uutiskanavaa vuorokauden ympäri, pääkaupunkilaisille avautuu kännyköiden ihmeellinen maailma jo ensi kuussa, kaupungissa on avattu ensimmäinen internet-kahvila ja ulkomaisia matkailijoita houkutellaan innolla maahan.
Myönnän hämmästyneeni, kun isäntäni ylpeinä kertoivat satelliittikanavan toimivan hotellissani. Samaan hengenvetoon he tosin myönsivät, että Potonggang-hotelli onkin sitten ainoa pääkaupungin - ja samalla koko maan - hotelleista, jossa CNN:ää voi seurata.
Kännykät käyttöön lokakuussa
Pitkin viikkoa kuulin huhuja siitä, että kännykät alkavat toimia piakkoin Pjongjangissa. Kukaan ei kuitenkaan osannut sanoa tarkemmin, koska tämä taivas aukeaisi. Vastauksen sain vasta paluulennolla Pjongjangista Pekingiin, kun vierustoverikseni istahti Pohjois-Korean posti- ja telekommunikaatioministeriön kansainvälisen toimiston päällikkö Kim Chun Il.
"Lokakuussa se alkaa, tosin aluksi vain pääkaupunkiseudulla. Verkoston rakentaminen koko maahan vaatii vielä työtä, joten kyllä täällä Nokiaa tarvittaisiin."
Hän kertoo olleensa pariinkin otteeseen yhteydessä Nokiaan ja ehdottaneensa neuvotteluja, mutta turhaan; minkäänlaista vastausta ei ole tullut. "Ne taitavat siellä Nokiassa nukkua, kun mitään ei kuulu. Voisitkohan sinä mennä Nokian pääkonttoriin ja panna asioihin vähän vauhtia", toimistopäällikkö Kim kyselee.
Hän jaksaa puhua pitkään myös kansainvälisten yhteyksien tärkeydestä. "Meidän on lisättävä yhteyksiä ulkomaille, jotta pystymme itse kehittymään ja pääsemme nykyisestä talousahdingosta ja nälänhädästä."
Oma kännykkäni oli Pjongjangiin saapuessani otettu huolellisesti talteen, ja sain tämän maassa täysin hyödyttömän rakkineen takaisin vasta paluumatkalle lähtiessäni. Sen sijaan sain pitää kannettavan tietokoneeni ja kameran, vaikka olinkin tunnollisesti ilmoittanut niistä tullikaavakkeessa.
Tiesin jo ennen matkaani, että Pjongjangissa olisi yksi internet-kahvila. Viimeisenä päivänä tiukkaan ohjelmaan mahdutettiinkin pikainen visiitti tässä kummajaisessa. Autokuskimme harhaili pitkään kaupungin laitamilla, ennen kuin kaivattu osoite löytyi. Korkea rautaportti vartioi kuitenkin pihapiiriä, ja vasta useampi torventörähdys sai vahdin paikalle.
"Jokainen päivä on vähän erilainen, mutta keskimäärin meillä on noin viisi asiakasta päivässä", kertoo kahvilassa työskentelevä 22-vuotias Kim Yong Sim. "Suurin osa maksavista asiakkaista on lähetystöjen henkilökuntaa tai kansainvälisten avustusjärjestöjen ihmisiä."
Pienehkössä huoneessa on kahdeksan tietokonetta. Neljän koneen kimpussa on pojanviikareita, jotka pelaavat keskittyneesti korealaista sakkia eli badukia, joka muualla maailmassa tunnetaan englantilaisella nimellä go. Kimin mukaan poikien ei tarvitse maksaa kallista käyttömaksua, joka on 10 dollaria tunnissa.
Poikien lisäksi paikalla on ainoastaan australialainen liike-elämän konsultti, joka on tyytyväinen palveluihin kahvilassa. Kahvila on yhteisyritys eteläkorealaisten kanssa.
Matkailijoita
kaivataan
Epävakaa tilanne Korean niemimaalla on ajoittain tyrehdyttänyt lähes täysin ulkomaisten matkailijoiden saapumisen maahan. Nykyinen suojasää näkyy kuitenkin myös matkailualalla: suomalainen Olympia-matkatoimisto aloittaa ryhmämatkat maahan ensi vuoden alkupuolella.
Myös pohjoiskorealaiset matkatoimistot hakevat innolla ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Valtiollisen Korea International Travel -yhtiön myyntipäällikkö Lee Jong haluaisi erityisesti löytää suomalaispartnereita, joita ei niinkään kiinnosta massaturismi, vaan jotka ovat erikoistuneet etsimään asiakkailleen tavallisesta poikkeavia kohteita.
"Onko teillä Suomessa esimerkiksi höyryveturifriikkejä? Heille meillä olisi tarjolla varsinainen taivas, sillä meillä on paljon erimaalaisia höyryvetureita, jotka ovat todella vanhoja", hän sanoo innostuen itsekin aiheesta.
Leen mukaan matkailijasta pidetään maassa hyvää huolta, eikä vierailijaa kiusaa korealaisten iänikuinen kuljetusongelmakaan: matkatoimistolla on autoja joka lähtöön. "Länsimaalaisten suosima selkäreppumatkailu ei meillä tosin käy. Majoitus on oltava järjestyksessä jo maahan tultaessa", hän toppuuttelee halpamatkailua harrastavaa kuuntelijaansa.