Pohjois-Korea julisti keskiviikkona voitonriemuisesti tehneensä ensimmäisen vetypommikokeensa. Ydinkokeitahan tämä eristäytynyt diktatuurivaltio on tehnyt aikaisemmin kolme, viimeksi vuonna 2013.
Pohjois-Korean ydinkoealueella tapahtuneen räjähdyksen voimakkuus oli mittausten mukaan sen verran vaimea, etteivät asiantuntijat usko kyseessä olleen vetypommi tai tavanomainen ydinkoe. Joka tapauksessa pommin laukaisu sai aikaan sen, että Pohjois-Korea on nyt aikaisempaakin yksinäisempi.
Pohjois-Korean kanssa ”sotajalalla” Korean sodan päättymisestä vuodesta 1953 lähtien ollut Etelä-Korea tuomitsi kokeen. Se ilmoitti ottavansa käyttöön kaikki mahdolliset keinot, jotta pohjoinen maksaa tekemisistään kalliin hinnan. Koreoiden välit ovat olleet kireät kaikki nämä vuosikymmenet. Kireyttä kuvastaa se, etteivät ne ole kyenneet solmimaan rauhansopimusta. Niiden välillä vallitsee ainoastaan aselepo.
Etelän reaktio ei ollut yllätys, sen paremmin kuin Japanin ja Yhdysvaltain tuomiot kokeelle.
Sen sijaan viime vuosikymmenet Pohjois-Korean läheisimpänä liittolaisena esiintynyt Kiina otti pommikokeeseen kielteisen kannan poikkeuksellisen kovin sanankääntein.
Kiina on suhtautunut Pohjois-Korean juonitteluihin näihin aikoihin saakka pidättyväisesti.
Kiinan julkistama kannanotto sekä tuki YK:n turvallisuusneuvoston Pohjois-Korean toimet tuomitsevalle lausumalle merkitsevät muutosta suhtautumisessa jatkuvasti oudosti käyttäytyvää naapurimaata kohtaan.
Vetypommilla pelottelu oli viimeinen niitti, ja se koetaan Kiinassakin jo vakavana uhkana. Lisäähän se merkittävällä tavalla ei pelkästään Koreoiden välistä jännitystä vaan koko alueen epävakautta.
Kiinan suhtautumisen muuttuminen Pohjois-Koreaan on ollut havaittavissa jo jonkin aikaa. Tätä kuvaa hyvin se, etteivät maiden päämiehet ole tavanneet kolmeen vuoteen.
Tosin Pohjois-Korean nuori johtaja Kim Jong-un ei ole tavannut juuri muitakaan valtionpäämiehiä. Pohjois-Korea on ajautunut hänen vuonna 2011 alkaneella valtakaudellaan entistä eristäytyneempään asemaan.
24 miljoonan asukkaan Pohjois-Koreassa vallitsee omalaatuinen kommunismi yksipuoluejärjestelmineen, ja korkein valta periytyy yhden perheen sisällä.
Ydinasepelotetta Pohjois-Korea on käyttänyt ennenkin lypsääkseen rahaa onnettoman taloutensa paikkaamiseksi. Vastineeksi se on ilmaissut olevansa valmis poliittisen liennytykseen, mutta varsin pian se on toiminut toisin.
Tämä kortti on nyt käytetty. Siitä kertoo viimeisen merkittävän liittolaisen, Kiinan reaktio.
Pohjois-Korean politiikalle on vaikea löytää muuta selitystä kuin sen johdon yritys lujittaa asemiaan ylläpitämällä jatkuvaa sotilaallista uhkaa. Näin kansa on vuosikymmenestä toiseen saatu venymään ja tyytymään vähään.
Pommikokeilla saatetaan lietsoa kansallista uhoa, mutta samalla menetetään vähäinenkin luottamus maailmalla.
Pääkirjoitus