Venäjän Kaukasian tasavalloissa kytee. Kreml ilmoitti viime huhtikuussa Tshetshenian tilanteen kohentuneen niin paljon, että se saattoi päättää sotilasoperaation kapinallisia vastaan. Tyytyväisyys oli ennenaikaista.
Levottomuudet Pohjois-Kaukasian islamilaisissa tasavalloissa eivät ole ohi, ja armeija ja viranomaiset jatkavat vastustajien ahdistamista. Pelko ja epävarmuus ovat levinneet Tshetsheniasta Dagestaniin ja Ingushiaan.
Pohjois-Kaukasiaa tunteva ja alueella liikkunut lontoolainen tutkija Domitilla Sagramoso sanoo, että väkivalta on lisääntynyt hyvin merkittävästi kesän ja syksyn aikana. Kapinalliset ovat järjestäytyneet uudelleen ja heidän taistelunsa luonne on muuttunut.
"He eivät enää ole yksittäisiä autonomisia ryhmiä, vaan entistä enemmän osa samaa liikettä", King´s College -yliopiston tutkija kuvaa.
"En kutsuisi heitä enää separatisteiksi. Minusta he ovat omaksuneet hyvin radikaalin islamilaisen ideologian, eikä siellä enää voi tehdä eroa maallisen separatistin ja islamistisen taistelun välillä", Sagramoso toteaa puhelinhaastattelussa.
Uskonsota
ideologiana
Sagramoso puhuu salafistiseen jihadiin eli väkivaltaiseen uskonsotaan perustuvasta ideologiasta ja Pohjois-Kaukasian iskujen tekijöiden pyrkimyksestä perustaa alueella yhtenäinen islamistinen valtio.
Se mitä tapahtuu muualla maailmanlaajuisesti, on Sagramoson mukaan vaikuttanut Pohjois-Kaukasian islamilaisissa tasavalloissa. Esimerkkinä ovat Afganistanin talibanit, Pakistanin ja Kashmirin tai Irakin taistelut.
Miksi näin -kysymykseen on useita vastauksia. Yksi olennainen tekijä on turhautuminen olosuhteisiin ja poliittisen työn mahdottomuuteen.
"Poliittista moniarvoisuutta ja osanottomahdollisuuksia rajoitetaan", tohtori Sagramoso selittää.
"Talous on hieman kohentunut viime vuosina mutta ei tarpeeksi, jotta sillä olisi vaikutusta. Työttömiä on runsaasti. Ingushiassa vaikuttaa myös hyvin suuren väkimäärän asuminen suhteellisen pienellä alueella. Pakolaisia on paljon. Hallitustenkin koetaan olevan vieraita. Islamilainen traditio on alueella hyvin vahva, ja myös 1800-luvun kapina Venäjän tsaaria vastaan tapahtui islamin nimissä", Sagamoso muistuttaa.
Ihmisoikeuksien
loukkaaminen jatkuu
Venäjä on sotinut Tshetsheniassa kaksi veristä sotaa vuosina 1994-1996 ja 1999-2005. Venäläisillä viranomaisilla on ollut senkin jälkeen tapana syyttää tshetsheeni- ja inguushikapinallisia ongelmista. Synkin vaihe oli vuonna 2004 Ingushiassa tapahtunut Beslanin koulukaappaus, jossa kuoli yli 300 ihmistä.
Sen jälkeen iskut ovat olleet hajanaisempia. Tshetshenian tuhoutuneessa pääkaupungissa Groznyissa on sodan raunioita raivattu ja rakennettu. Viranomaisten ote elämästä on kuitenkin tiukka, ja ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mielestä palaaminen normaaliin ei onnistu, ellei ihmisoikeuksien loukkaaminen lopu ja vuosikymmenen aikana tapahtuneista rikoksista vedetä tekijöitä vastuuseen.
Kesäkuussa Ingushian presidentti, Kremlin tehtävään nimittämä Junus-Bek Jevkurov loukkaantui autopommi-iskussa, mutta hän toipui ja palasi työhön. Samoihin aikoihin Dagestanin sisäministeri ammuttiin hengiltä. Heinäkuussa Tshetsheniassa murhattiin groznyilainen ihmisoikeusaktivisti NataliaEstemirova. Vielä selvittämättä olevasta teosta on syytetty Tshetshenian johtoa. Itsemurhapommeja ja ampumistapauksia on ollut toistuvasti varsinkin Ingushiassa ja Tshetsheniassa.