Tavoite rauhanmuurien purkamisesta on pysynyt kiistanalaisena Pohjois-Irlannissa. Yhteisöjä erottavat muurit on tarkoitus purkaa vuoteen 2023 mennessä, mutta päätös epäilyttää isoa osaa alueiden asukkaista.
Belfast on jaettu noin 40 muurilla, joista ensimmäiset rakennettiin vuonna 1969 tilapäiseksi ratkaisuksi levottomuuksiin. Kaikkiaan erilaisia esteitä lasketaan olevan Pohjois-Irlannissa satakunta.
Karkeasti jakaen muurien eri puolilla asuvat brittimieliset protestantit ja irlantilaismieliset katoliset.
Muurien läheisyydessä asuvista ihmisistä iso osa pitää rakenteiden purkamista turvallisuusriskinä, selviää Irlannin kansainvälisen rahaston (International Fund for Ireland) tekemästä tutkimuksesta.
Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan 26 prosenttia haluaa pitää muurit ennallaan tällä hetkellä. Iso osa haluaa eroon muureista kuitenkin omien lasten tai lastenlasten aikana.
Oppilaitoksissa sovittelutyötä tekevä Lisa Dietrich epäileekin muurien purkamisen toteutumista.
- Paljon työtä täytyy vielä tehdä, jotta ihmiset tuntisivat olonsa turvalliseksi, CRIS-järjestöä johtava Dietrich arvioi STT:lle Belfastissa.
- Mitä lähempänä asut muuria sitä vähemmän haluat, että se purettaisiin. Juuri he olisivat etummaisena, jos jännitteet taas kasvavat.
Sosiaalinen epävarmuus tai poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut asenteisiin viime vuosina. Selvityksen mukaan vuonna 2012 jo 58 prosenttia vastanneista toivoi muurien poistamista heti tai joskus tulevaisuudessa, mutta kolme vuotta myöhemmin osuus oli laskenut alle puoleen vastanneista. Selityksen on uskottu löytyvän paikallisista levottomuuksista.
Tällä hetkellä asenteisiin voivat vaikuttaa niin epävarmuus rajasta brexitin jälkeen kuin se, että Pohjois-Irlannissa ei ole onnistuttu muodostamaan toimivaa aluehallintoa.