Jääkiekko
Luulaja Jos jääkiekko on iso asia Oulussa ja Pohjois-Suomessa, niin sama pätee myös Perämeren länsirannalla Luulajassa. Norrbottenin läänin suurimman kaupungin ylpeys on joukkue, jota kannatetaan läänin eteläosasta Piteåsta aina Kiirunan malmikaivoksilla asti. Vaikka jalkapallo on Ruotsin suurin urheilulaji, jääkiekko on Luulajassa numero yksi. "Jääkiekko on ykköslaji Norrlannissa. Jalkapallo on enemmänkin Etelä-Ruotsin juttu", Luulajassa koko elämänsä asunut Jimmy Renlund painottaa. Vuosia Luulajan fanitoiminnassa mukana ollut Renlund sanoo, että pohjoinen sijainti asettaa hankaluutensa joukkueen mukana matkustamiselle. Tänä vuonna Elitserienin eteläisin joukkue on Växjö, jonne Luulajasta on matkaa 1350 kilometriä. "Gävle on kauimmaisin paikka, mihin teemme matkoja (742 km) ja sinnekin harvoin. Matkat painottuvat Skellefteåhon, Örnsköldsvikiin ja Timråhon", Renlund luettelee. Elitserienin joukkueluetteloa ja Ruotsin karttaa vertaillessa huomaa Norrlannin kiekkohulluuden. Tukholman pohjoispuolella asuu karkeasti ottaen vain kymmenesosa Ruotsin väestöstä, mutta lähes koko Suomen kokoiselta alueelta löytyy peräti viisi Elitserien-joukkuetta. Luleå Hockey on perustettu vuonna 1977 fuusiojoukkueena. Se on kerännyt vuosien saatossa suuren kannattajapohjan ympäri Norrbottenia, ja se on auttanut seuraa saavuttamaan nykyisen asemansa. "Hyvä menestys on auttanut seuraa aseman stabilisoimisessa", Renlund kiteyttää. Toista kauttaan Luulajassa pelaava oululaispuolustaja Topi Jaakola näkee kaupungissa ja joukkueessa paljon yhteistä verratessaan niitä omaan kotikaupunkiinsa. "Molemmat ovat sellaisia mukavan leppoisia pohjoisen kaupunkeja. Ei tätä voi verratakaan Södertäljeen", Jaakola viittaa kahteen edelliseen viettämäänsä vuoteen Tukholman lähikaupungissa. Luulajassa on läpi vuosien arvostettu suomalaisia pelaajia: viimeisimpänä osoituksena vuonna 1996 seuralle mestaruuden torjuneen Jarmo Myllyksen paidan jäädyttäminen. Jaakolan lisäksi Luulajassa pelaavat tänä vuonna myös Joonas Vihko, Sami Sandell ja Ville Viitaluoma. "Tämä muistuttaa myös siinä mielessä Oulua, että täällä arvostetaan sitä, että pelaajat yrittävät tosissaan. Jos löysäilee, niin sen kuulee", Jaakola kertoo. Yksi suuri ero Luulajan ja Oulun välillä on yleisö. Luulajan fanien seisomakatsomoon mahtuu satoja ihmisiä ja katsomo on koko päädyn levyinen. Viime lauantain pohjoisen derbyssä Skellefteåta vastaan katsomo oli pakattu ääriään myöten täyteen ja koko päätykatsomo lauloi ottelun alusta loppuun asti. "Olemme ylpeitä siitä, että olemme pohjoisesta ja siitä, että kannatamme Luulajaa. Sillä, että laulamme joukkueelle haluamme viestittää, että olemme heidän tukenaan", Renlund kertoo kannattajakulttuurista. Topi Jaakola on neljän vuoden aikana Ruotsissa nähnyt monia halleja ja kokenut otteluiden tunnelmaa etelästä pohjoiseen. Hän heittääkin pientä piikkiä suomalaisten kiekkovaikuttajien suuntaan. "Ihmiset pitävät hyvin ääntä katsomossa, mutta siihen vaikuttaa sekin, että seisomakatsomot ovat keskellä päätyä eikä faneja ole ahdettu hallin pienimpään nurkkaan. Laulu kuuluu leveältä rintamalta ja vaikuttaa tunnelmaan", Jaakola sanoo.