Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluporkkanaksi laaditun kompensaatio-ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet sitä valvoneen työryhmän mielestä vähintään kohtuullisesti. Tiistaina loppuraporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) luovuttaneen ryhmän mielestä suojelun takia menetetyt noin 800 työpaikkaa on kyetty korvaamaan.
Pohjois-Suomen suojelukunnissa raportin sanoma ei mene kuitenkaan nieleksimättä perille. Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen kuittaa korvauspaketin pelkäksi silmäpeliksi.
"Ne työpaikat olisi hauska nähdä", Säkkinen sanoo.
Suomussalmi oli suojeluohjelman suurin yksittäinen menettäjä. Kunnan metsäpinta-alasta on suojelussa yli 30 000 hehtaaria. Säkkinen arvioi kunnan hyötyneen korvauspaketista runsaan 400 000 euron verran ylimääräisenä investointitukena.
"Rajusta työttömyydestä läpi 1990-luvun kärsineen kuntamme olisi pitänyt päästä siitä osalliseksi ilman tätä ohjelmaakin, mutta valtio ei ole tehnyt työllisyytemme edistämiseksi edes sitä, minkä lainsäätäjä on siltä edellyttänyt", Säkkinen sanoo.
Valtioneuvosto päätti vanhojen metsien suojelusta vuonna 1996. Suojelultavaksi määrättiin 63 000 hehtaaria talousmetsiä ja runsaat 164 000 hehtaaria kitu- ja muita metsiä.
Suojelun siivittämiseksi sovittiin 65 miljoonan euron korvauspaketista kymmeneksi vuodeksi. Eri ministeriöiden kautta ohjattavalla rahalla oli tarkoitus korvata suojelusta aiheutuneita menetyksiä alueen taloudessa ja työllisyydessä.
Lisäksi Kainuun metsätalousmailla lisättiin Metsähallituksen hakkuumääriä.
Paketti on syöty ja ohjelmakausi päättyy vuonna 2006.
Seuranta vaikeaa
Ryhmän sihteerinä työn loppuvaiheessa toiminut neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas sisäministeriöstä myöntää, että ohjelman totetumisen seuranta on ollut alusta alkaen hyvin vaikeaa, koska suojelumenetysten korvaamiseen ei myönnetty mitään uutta, erillistä ja korvamerkittyä rahaa, vaan ne on ripoteltu eri ministeriöiden pitkille momenteille.
"Mutta vaikka näin on, alueita on priorisoitu niiden menetysten perusteella. Kehysten päältä on pyritty ohjaamaan ensin rahaa kompensaatioalueille, ja loppu on jaettu muun maan kesken", Välikangas sanoo.
Rahoituskynnys laski
Välikankaan mukaan ohjelma on myös laskenut tiettyjen hankkeiden rahoituskynnystä kompensaatioalueilla.
"Ne eivät olisi olleet välttämättä toteuttamiskelpoisia, mutta niitä on silti rahoitettu, koska vaikutukset kohdentuvat näille alueille", hän sanoo.
Kokonaisuudessaan ohjelma on toteutunut Välikankaan mielestä valtioneuvoston tahdon mukaisesti.
"Kompensaatiokunnat ja alueet ovat saaneet sen avulla enemmän kuin mitä olisivat saaneet sitä ilman", hän sanoo.
Tilapäistä apua
Välikangas sanoo, että ohjelma viedään loppuun nykyisellä budjettikäytännöllä. Loppuraportti ei sisällä ehdotuksia sen muuttamiseksi.
Kun kausi päättyy, ohjelman toteutumista on määrä arvioida entistä laajemmin ja syvemmin. Sitä toivoi myös Vanhanen raportin luovutustilaisuudessa.
Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen pitää ohjelman suurimpana puutteena sitä, että rahat on upotettu ministeriöiden rahoituskehyksiin ilman selkeää korvamerkintää.
"Jos sitä olisi toteutettu alun alkaen erillisenä pakettina, olisi voitu perustellusti kysyä, mitä rahoilla on todella saatu aikaan. Nyt kukaan ei pysty sitä sanomaan", hän sanoo.
Ongelmana on myös se, että apu on enemmän tai vähemmän tilapäistä. Pysyvää, pitkäaikaista työtä ohjelma ei ole Säkkisen mielestä taannut.
"Sinänsä tilapäistyötkin ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta koska menetykset ovat pitkäaikaisia, ei tasapainoa ole syntynyt", kunnanjohtaja sanoo.