Oulu Jos Suomi olisi Naton jäsen, erityisesti Pohjois-Suomi olisi todennäköisesti kiinnostava sotilasharjoittelualue Natolle suomalaisten joukkojen kanssa. Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Tilander pitää mahdollisena, että pohjoisia alueita voitaisiin käyttää harjoituksissa.
Alueiden käyttö harjoitusalueena ei Tilanderin mukaan merkitsisi sitä, että maaperälle sijoitettaisiin pysyvästi vieraita joukkoja. Tilanderin mukaan toistaiseksi ei liioin ole erityisiä viitteitä siitä, että Suomi haluttaisiin harjoitusalueeksi. Tilanne voi kuitenkin muuttua.
"Ei ole ollenkaan mahdotonta, että erityisesti esimerkiksi Rovajärven aluetta kohtaan tunnettaisiin mielenkiintoa, sen käyttämiseen testeihin ja harjoitus-
alueeksi", Tilander toteaa.
Keskusteluun
lisää syvyyttä
Kenraaliluutnantti Tilander, joka on myös Kadettikunnan puheenjohtaja, kannustaa upseeristoa turvallisuuspoliittiseen kansalaiskeskusteluun. Tilanderin mukaan Nato-keskustelu saa lisäarvoa, jos sotilaskysymyksiä tuntevat upseerit osallistuvat siihen. Tilander korostaa, että Nato-jäsenyydestä päättäminen kuuluu poliittiselle johdolle, mutta puolustusvoimilla on siinä oma asiantuntijaroolinsa.
Tilanderin mukaan keskustelu on juuttunut juupas-eipäs -väittelyksi. Turvallisuuspoliittiseen keskusteluun kaivataan kuitenkin syvyyttä, jossa analysoidaan, mitä mahdollinen jäsenyys merkitsisi ja mitä vaikutuksia on ulkopuolelle jäämisessä.
Kansalaismielipide vastustaa Nato-jäsenyyttä. Tilander uskoo, että historialliset kokemukset heijastuvat kielteisessä asenteessa. "Takana on varmaan ajatusta myös siitä, että Naton mukana Suomi joutuisi kansainvälisiin konflikteihin, joita Suomen omat edut eivät edellytä", Tilander toteaa.
Tilander korostaa, että Naton rauhankumppanuus ei ole sama asia kuin Nato-jäsenyys. Suurin ero on siinä, että Suomella ei ole pääsyä Naton tiedustelutietoihin, eikä liioin vaikutusvaltaa, kun asioista päätetään.
"Suurin puhtaasti sotilaallinen hyöty jäsenyydestä olisi pääsy Naton tiedustelutietojen piiriin erityisesti satelliittien maailmanlaajuisesti tuottamaan tietoon", Tilander toteaa.
Hyödyn puolelle Tilander laskee ilmapuolustuksen parantumisen. Tällä haavaa Suomella ei ole laajaa ilmakuljetuskykyä. Ilmavoimien rynnäköintikyky puolestaan puuttuu kokonaan.
Nato-keskustelussa varjoon on Tilanderin mukaan jäänyt Naton keskeinen osa, viides artikla. Artiklassa jäsenmaat sitoutuvat puolustamaan toisiaan sotilaallisesti.
Tilanderin mukaan viides artikla on monille Naton uusille jäsenmaille keskeinen syy, minkä takia ne ovat hakeutuneet sotilasliittoon. Tulevaisuus näyttää, mikä merkitys viidennellä artiklalla on Naton toiminnassa, mutta toistaiseksi se on keskeinen.
Suomen kohdalla EU-jäsenyys 1995 koettiin varsin pitkälle turvallisuuspoliittiseksi ratkaisuksi. "Poliittinen turvallisuus tulee pitkälti EU:n kautta, mutta se on eri asia kuin Nato-jäsenyys", Tilander toteaa.
Toistaiseksi vähälle huomiolle ovat Tilanderin mukaan jääneet sotilaalliset johtosuhdejärjestelyt. Kriisitilanteessa esimerkiksi Norjan puolustuksen johto ylätasolla alistetaan Naton vastuulliselle johtoportaalle.
"Jokin tällainen järjestely olisi kriisitilanteessa myös Suomen kohdalla. Se ei tarkoita sitä, etteikö suomalaisia joukkoja kaikissa tilanteissa johtaisi suomalaiset johtajat ja komentajat", Tilander korostaa.
Liittolaisvahvennuksien käyttö johtaisi siihen, että operaatiota johdettaisiin jostakin Naton johtoportaasta. "Aivan erityisesti näin tapahtuisi ilmapuolustuksen osalta. Todennäköisesti koko tämä suunta olisi yhtenäistä ilmapuolustusaluetta."
Puolustussuunnittelu muuttuisi
Merkittävä muutos nykytilaan olisi Tilanderin mukaan se, että Suomen puolustussuunnittelu tulisi osaksi Naton puolustussuunnittelua. "Tämä on asia, joka olisi Suomelle uusi. Olemme olleet hyvin tarkkoja siitä, että pidämme tämän omissa käsissä", Heikki Tilander sanoo.
Pohjois-Suomen asema muuttui jo siinä vaiheessa, kun kylmä sota päättyi. Toisaalta samaan aikaan Kuolan merkitys Venäjälle on kasvanut. Venäjän strateginen iskukyky on pitkälti riippuvainen Kuolan tukikohdista.
Kriisitilanteessa Kuolan tukikohtien vaikutus pohjoisen alueen sotilaallisen tilanteeseen olisi Tilanderin mukaan ilmiselvä. Tulevaisuuden hankkeet, kuten pohjoisten merialueiden hyödyntäminen voivat muuttaa myös sotilaallista tilannetta.
Vaikka kylmä sota on ohi, on kylmän sodan rakenteita pohjoisilla alueilla vielä voimassa. Tilanderin mukaan Venäjä katsoisi todennäköisesti tilanteensa huonontuvan, jos se saisi pohjoisessa naapurikseen toisen Nato-maan.
Tilander oikoo Nato-keskustelun virheellisyyksiä. Tilander korostaa, että jäsenyys ei loisi tarvetta muuttaa yleistä asevelvollisuutta tai alueellista puolustusjärjestelmää. Liittoutuminen ei liioin olisi automaatti, joka velvoittaisi suomalaisjoukot ulkomaisiin operaatioihin.
Halutessaan Suomi Tilanderin mukaan täyttäisi sotilaallisesti Nato-jäsenyyden vaatimukset. Suomi kuuluisi jäsenenä pikemminkin turvallisuuden tuottajiin kuin kuluttajiin.