Helsinki, Kalajoki Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eela on saanut valmiiksi alustavat tutkimukset noin 20000 tarhaketun kuolinsyystä. Niiden mukaan ketut ovat kuolleet myrkytykseen, eivätkä esimerkiksi infektiotauteihin, kertoo Eelan tiedottaja Riikka Leskinen. Alustavat tiedot perustuvat patologisiin tutkimuksiin.
Eela tutkii kuolleet ketut. Niiden syömän rehun ja sen raaka-aineiden koostumuksen selvittää Kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK, jonka maatalouskemian osaston johtaja Kaija Varimo arvioi, että tarhakettujen kuolemaan on kaksi mahdollista syytä.
"Jos rehua on säilytetty huonosti, bakteeritoiminnan tuloksena rehuun on voinut syntyä botuliinitoksiinia. Botuliinitoksiinista johtuvia myrkytyksiä on sattunut 1980-luvulla", Varimo sanoo. "Toinen mahdollisuus on sabotaasi eli rehun joukkoon on laitettu jotakin voimakasta myrkkyä."
Varimon mukaan rehun tuottajat ja turkistarhat valvovat rehun tuotantoa ja kuljetusta, joten myrkyttäminen ei ole helppoa. Rehun raaka-aineita kuljetettaessa vastaavaa valvontaa ei kuitenkaan ole.
Eela saa tutkimustensa varmistetut tulokset valmiiksi torstaihin mennessä.
"Silloin selviää, mihin myrkkyyn ketut ovat kuolleet", Leskinen sanoo.
Käytännössä torstaina siis selvinnee se, onko ketut myrkytetty vai johtuvatko kuolemat rehun huonosta säilytyksestä. KTTK:n tekemät kemialliset tutkimukset rehusta ja sen raaka-aineista valmistuvat todennäköisesti ensi viikolla.
Saastunut rehu tappoi pohjalaistarhoilla viikonvaihteessa noin 20 000 kettua ja muutamia satoja minkkejä. Tarhaajien mukaan tapaus on vakavin tarhoja koetellut takaisku. Vahinkojen on arvioitu nousevan jopa kahteen miljoonaan euroon.
Pohjois-Pohjanmaan turkistarhat ovat säästyneet kymmeniä tuhansia turkiseläimiä tappaneelta myrkylliseltä turkiseläinten rehulta. Saastunutta rehua jaettiin tarhoille Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä ja Lappajärvellä sekä Keski-Pohjanmaalla Kruunupyyssä, Kaustisella ja Vetelissä.
Tuotantokustannuksissa
säästämisessä riskinsä
Pohjois-Pohjanmaan suurimmassa tarhauskunnassa Kalajoella ei saastunutta rehua käytetty eikä eläinten kuolemantapauksia ole ollut. Valtaosa tarhoista saa rehunsa Kalajoen Jäähdyttämö Oy:ltä, jonka tarhaajat itse omistavat. Muutama tarha ottaa rehunsa Himangan Kala ja Minkki Oy:ltä ja yksi oulaistelaiselta rehusekoittamolta.
Saastunut rehu oli peräisi Teerijärvellä toimivalta Terjärv Frys -nimisellä rehunvalmistajalta.
Myös Himangalla säästyttiin katastrofilta. "Tarhaajat eivät ole tästä mitenkään hermostuneet. Meillä ei ole ollut mitään ongelmia rehun laadussa", toteaa Himangan Kala ja Minkki Oy:n toimitusjohtaja Simo Pesola.
Hän vihjaisee, että turkisrehujen tuotannon alalla on pelattu myös riskipeliä pyrkimällä äärimmäisen alhaisiin tuotantokustannuksiin. Myös raaka-aineen laadussa on tällöin hänen mukaansa jouduttu tinkimään.
"Jo pitempään tässä on pelätty, että milloin jossakin rävähtää. Hyvää ei voi saada halvalla", Pesola sanoo. Hän kuitenkin korostaa, ettei tiedä teerijärveläisyrityksen rehun saastumisen syytä.
Kalajokinen tarhaaja Uolevi Aksila sanoo tarhaajien odottavan hieman ihmettelevin tuntein lopullisia tietoja turkiseläinten kuolinsyystä.
"Jos osoittautuu, että rehu on ollut pilaantunutta, pitää tietysti selvittää, voiko tällainen toistua esimerkiksi täällä. Se, että tämä paljastuisi sabotaasiksi, olisi paha juttu. Sitä ei kukaan toivo", Aksila sanoo.
Hänen mielestään olisi hyvä, jos kuolemille löytyisi niin sanottu luonnollinen selitys. Sen jälkeen olisi helpompi pohtia, miten vastaisuudessa varaudutaan.
"Sabotaasia vastaan keinot ovat vähissä. Meilläkin sekoittamolla on vartiointi, eikä enempään juuri ole mahdollisuuksia", Uolevi Aksila toteaa. "Jo ennen tätä tapausta on tiedostettu, että uhka elinkeinoa kohtaan voi tulla myös rehutoimitusten kautta. Siihen on myös varauduttu."