Viikkoja veivattu lohiasetuksen muutos ei etene tänään torstainakaan valtioneuvoston istunnossa. Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) kertoi eilen, että hän pyytää asian pöydälle, jos ja kun maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) tuo hieman lievennetyn muutosesityksen päätettäväksi.
Rajamäen mukaan sekin vaarantaa luonnonlohen elpymisen. "Tässä on käytetty milloin Ahvenanmaata, milloin hylkeen kestäviä rysiä ja ties mitä perusteluina ratkaisulle, jolla halutaan vaarantaa luonnonlohi. Asiassa pitää ottaa kahden vuoden aikalisä. Tehdä tutkimukset ensin ja harkita vasta sitten, pitääkö asetusta muuttaa", Rajamäki kertoi.
Maatalousministeri Korkeaojalle se ei kelpaa. Hänestä riittää vuoden aikalisä. Korkeaoja tarjoaa yhä kompromissimallia, joka ei muuttaisi tämän vuoden tilannetta mitenkään. Lohiasetus tulisi voimaan ensi vuoden alusta kolmeksi vuodeksi. Ensi vuonna pyyntiä aikaistettaisiin 14 vuorokautta, vuonna 2006 17 vuorokautta ja seuraavana vuonna 21 vuorokautta.
"Esitys pitää sisällään lausumat, joiden mukaan luonnonlohen kantojen elpymistä seurataan. Jos jotain yllättävää tapahtuu, tehdään muutoksia", Korkeaoja sanoi ja toivoi, että asetuksen muutoksesta voitaisiin löytää yksimielisyys.
Se jää toiveajatteluksi, sillä demariryhmässä vastustetaan muutosta laajemminkin. Myös keskustan alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen on ilmoittanut, että ei tule hyväksymään mitään muutosta asetukseen.
Pohjoisen lähetystö
vetosi päättäjiin
Torstaina myös laaja Pohjois-Suomen lähetystö vetosi päättäjiin, että lohiasetukseen ei nyt kosketa. Meripyynnin lisääminen heikentäisi lähetystön mukaan merkittävästi pohjoisen jokien lohikantaa ja kutistaisi matkailuelinkeinoa.
Viestin sisältö on sama kuin pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) reilu viikko sitten lähetyssä kirjeessä. Pohjoisessa lähdetään siitä, että ennen kuin lohiasetukseen tehdään mitään muutoksia selvitetään viljeltyjen ja luonnonlohikantojen todellinen tilanne meressä. Vasta sen jälkeen on mahdollista harkita, voidaanko asetusta muuttaa ja jos voidaan, niin miten. Aikalisää tarvitaan tutkimuksiin ainakin kaksi vuotta.
Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen, Tornionjokilaakson ja Simojokilaakson kuntien ,Saamelaiskäräjien ja paikallisten yrittäjien lähetystöä täydensivät Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja ja Ruotsin puolelta Pajalan kunnanjohtaja Bengt Niska. Häntä huoletti, että Helsingissä tehdään nyt päätös, joka koskettaa laajasti myös Tornionjokilaakson Ruotsin puoleista osaa. "Vesi ja lohi eivät noudata valtakunnan rajoja."
Kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) vetosi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausuntoon, jonka mukaan meressä ei ole valikoitavia kaloja. Hänen mukaansa tämä pudottaa pohjan Korkeaojan kompromissilta.
Rundgren tähdensi, että lohiasetuksen muuttamisessa on kyse todella isosta aluepoliittisesta kysymyksestä. Jos asetukseen ei kajota, pohjoiseen voidaan rakentaa "lohiparatiisit".
Esko-Juhani Tennilä (vas.) säesti, että on miljardien eurojen kysymys, jos lohi saadaan palaamaan pohjoisen jokiin. Tennilän mielestä Paavo Lipposen (sd.) hallitus harjoitti edistyksellistä lohipolitiikkaa, mutta nyt "keskusta nujertaa pohjoista". Hänestä on anteeksi antamattoman lyhytnäköistä, että Korkeaoja valitsee "muutaman merikalastajan edut".
Maija Rask (sd.) muistutti, että hallitusohjelmassa luvataan pelastaa luonnonlohi ja ammattikalastajien elinkeino. "Nyt Korkeaoja yrittää yhdellä toimella hoitaa koko jutun ja on muutaman viikon pyynnin aikaistamisella tuhoamassa pohjoisen lohen", Rask harmitteli.
Korkeaojan mukaan se ei vaarannu mitenkään. "Lähivuosina lohta virtaa entistä enemmän pohjoiseen, kun ajoverkkokielto tulee voimaan 2008."
Jaakko Ylitalo Lapin liitosta huomautti, että lohipolitiikka kytkettiin tutkimukseen vasta 1996, jolloin nykyinen asetus tuli voimaan.