Pääkirjoitus

Poh­joi­nen piti pin­tan­sa

Vuosien alamäen jälkeen tieto Pohjois-Suomen väkiluvun kääntymisestä kasvuun 2005 on merkittävä uutinen. Koko pohjoista Suomea koskevan luvun taakse kätkeytyy kielteisiäkin ilmiöitä, mutta silti väkiluvun kokonaiskasvusta alueella kannattaa iloita -- ja toivoa, että käänne on pysyvämpi.

Vuosien alamäen jälkeen tieto Pohjois-Suomen väkiluvun kääntymisestä kasvuun 2005 on merkittävä uutinen. Koko pohjoista Suomea koskevan luvun taakse kätkeytyy kielteisiäkin ilmiöitä, mutta silti väkiluvun kokonaiskasvusta alueella kannattaa iloita -- ja toivoa, että käänne on pysyvämpi.

Vaikka väkiluvun kasvu johtuu lähinnä syntyvyyden kasvusta, on merkille pantavaa, että myös alueen muuttotappio pieneni. On erityisen rohkaisevaa, että väestön väheneminen hidastui myös Pohjois-Suomen perinteisesti heikoimman väestökehityksen alueilla. Maakunnittain katsottuna väkiluku toki lisääntyi vain Pohjois-Pohjanmaalla, mutta myös Kainuussa ja erityisen selvästi Lapissa väkiluvun lasku hidastui.

Syyt myönteiseen kehitykseen eivät ole tarkasti tiedossa. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen professori Jarmo Rusanen arveli mahdollisiksi syiksi onnistunutta EU-rahoitusta, matkailun tuomia työpaikkoja tai koulutus- ja osaamistason nousua. Vaikka voi olla helpompi saada tietoa siitä, miksi ihmiset muuttavat kuin siitä, miksi he eivät muuta, kannattaisi viime vuoden kehityksen taustat perusteellisesti selvittää. Tuloksista voi saada käypää osviittaa, kun väestöpakoa pohjoisesta etelään pyritään hillitsemään.

Pohjois-Suomea koskevien viime vuoden lukemien kielteisenä piirteenä voi katsantokannasta riippuen pitää väestön keskittymistä Oulun seudun muutamiin vahvoihin kuntiin. Menettäjäkuntien näkökulmasta kehitys toki on kielteistä, mutta samalla pitää muistaa, että Oulun imu jarruttaa muuttoa Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Ja tuskin Oulun seutu alueen asukkaiden mielestäkään vielä kärsii liiallisesta väestön pakkautumisesta.