Raution kylässä asuva Markku Alaverronen hymyilee leveästi. Näkymä pensasrivistöjen keskellä on lupaava. Tuhteja mustaherukkaterttuja pilkottaa joka puolella.
"Viime vuonna halla vei yli 90 prosenttia marjoista. Nyt näyttää paremmalta. Paljon paremmalta."
Vielä kymmenen vuotta sitten Alaverrosella oli lihakarjatila. Kun alan tulevaisuuden näkymät eivät luvanneet paljon, teki kalajokinen täyskäännöksen. Vuosituhannen vaihteessa Alaverronen innostui herukan viljelystä.
"Silloin näytti siltä, että kysyntää on nimenomaan luomuviljellylle mustaherukalle."
Tällä hetkellä Alaverrosella on luomuviljeltyjä mustaherukkamaita yhteensä reilun 17 hehtaarin verran.
"Istutustyö vei viisi vuotta. Vasta nyt pääsen korjaamaan tehdyn työn hedelmiä."
Viime vuonna luomuhyväksyttyä mustaherukkaa viljeltiin Suomessa 395 hehtaarin alalla. Pohjois-Pohjanmaan osuus tästä oli hieman yli 130 hehtaaria.
Pohjois-Pohjanmaata voi hyvällä syyllä pitää mustaherukan luomuviljelyn keskuksena, sillä TE-keskusalueiden vertailussa toiseksi sijoittuneen Kaakkois-Suomen tuotantoala jäi vajaaseen 80 hehtaariin.
Halpamarja
hämmentää
Tavanomaisin menetelmin mustaherukkaa viljellään Suomessa reilun 2 100 hehtaarin alueella. Juuri nyt koko herukkabisnes on suurten mullistusten kourissa.
"Tilannetta hämmentää puolalainen herukka, jota suomalainen teollisuus innokkaasti hankkii. Hinnat ovat pudonneet, mikä taas vaikuttaa suoraan viljelijöiden arkeen", pyhäjärveläinen Velitapio Manninen tiivistää.
Manninen on vetänyt Nivala-Haapajärven seutukunnassa herukan luomuviljelyyn liittyvää hanketta. Pyhäjärvellä luomuviljely on kovassa kurssissa.
"Luomuviljellyn suomalaisen mustaherukan kokonaistuotantoala on tällä hetkellä noin 450 hehtaaria. Pyhäjärven osuus tästä on 65 ja koko seutukunnan siivu sata hehtaaria", Manninen laskee.
Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Nivala-Haapajärven seutukunnan aseman selittää jo vuosia jatkunut aktiivinen tiedonhankinta.
Erikoisviljelymenetelmien kehittäminen alkoi alueella 1990-luvun puolivälissä.
"Pyhäjärven kaltaisella mansikkapaikkakunnalla kynnys marjanviljelyn aloittamiseen on ehkä matalampi kuin jossain muualla", Manninen puntaroi.
Markkinointi
lapsenkengissä
Herukka on maistuva tuoremarja, mutta mansikan kansansuosiosta Velitapio Manninen ja Markku Alaverronen voivat vielä vain haaveilla. Manninen tietää, mistä kenkä puristaa.
"Kaupassa täytyy satsata myös herukan markkinointiin. Marjat pitää tuoda kunnolla esiin."
Aiemmin herukkaa on tarjottu vain viiden kilon laatikoissa. Jatkossa valikoima on kuluttajaystävällisempi.
"Myös korkean laadun merkitys korostuu. Herukka ei saa olla massatavaraa. Jokainen marja on oma yksilönsä."
Manninen uskoo vakaasti luomuherukan vetovoimaan. Marjan terveysvaikutuksia ei voi ainakaan kiistää. Mustaherukka on makea C-vitamiinipommi, joka ehkäisee muun muassa verisuonitauteja.
Yksi tulevaisuuden haasteista liittyy luomuherukan jatkojalostamiseen. Alaverronen on jo tarttunut haasteeseen ja saneerannut entisen navetan sisätilat uuteen uskoon.
"Täällä tehdään jatkossa ainakin mehuja, hilloja ja jopa karkkeja. Myymälä ja pakkasvarasto toimivat samassa rakennuksessa."
Hymy on Alaverrosella yhä herkässä.
"En yhtään osannut arvata, mitä tästäkin navetasta vielä joskus tulee..."
