Ohjaaja Masi Eskolin mietti hieman huolestuneena ennen Mustan joen sykkeen esitystä, kuinka Rovaniemen teatterin paikallisesta lähihistoriasta sanomansa ammentava Kemijoki-näytelmä otetaan Teatterikesässä vastaan.
Laajeneeko jokivartisten lohenkalastajien ja heidän juuriltaan katkaistujen jälkeläistensä ahdistus ja epätoivo yleisemmin ymmärrettäväksi tarinaksi? Meneekö Lapin laulava murre jakeluun?
Mustan joen sykkeen tuominen Rovaniemeltä Tampereelle oli suuri ponnistus. Lavastuksen kuskaamiseen tarvittiin kaksi täysperävaunullista rekkaa. Ja kun kuljetusyhtiö oli unohtanut tilata paikalle trukin, joutuivat lappilaiset ensiksi pähkäilemään, miten valtaisa patolavastus saadaan rekoista Pakkahuoneelle.
Onneksi trukki löytyi, ja rovaniemeläiset pääsivät esiintymään Teatterikesässä 22 vuoden tauon jälkeen.
Ohjaajan huolet osoittautuivat turhiksi . Ainakin Mustan joen sykkeen ensimmäinen esitys oli menestys. Liki täysi katsomo seurasi perjantaina hartaan vaikuttuneena ja välillä nauruun herpaantuen kirjailija Olli Tiuraniemen teksteihin pohjautuvaa pohjoisen miehen kehitystarinaa, joka laajenee voimakkaaksi kannanotoksi koskemattoman luonnon puolesta.
Puusta, kivistä ja vedestä toteutettu vahvasti visuaalinen lavastus herätti alkuhämmennyksen jälkeen erityistä ihastusta. Lappilaisten esitys palkittiin suosionosoituksilla, joista ei ollut tulla loppua.
Kajaanin kaupunginteatterin 100-vuotisjuhlanäytelmä, Ilmari Kiannon Punainen viiva, oli yksi niistä näytelmistä, jonka esitykset myytiin nopeasti loppuun.
Kajaanilaisia on nähty viime vuosina usein Teatterikesässä, ja teatterilta tiedettiin odottaa laatuteosta. Eikä ohjaaja Juha Hurme porukoineen pettänyt tälläkään kertaa.
Vaikka Tampereen Työväen Teatterin Vanhan päänäyttämön katsomossa oli perjantaina turkasen kuuma eikä ilmanvaihto pelannut, esityksen raikkaus ja välittömyys pitivät yleisön hienosti otteessaan. Väliaikakommenteissa hymisteltiin Hurmeen tunnistettavaa käsialaa ja mm. Internationaalin uutta, rokahtavaa kitarasovitusta.
Katsomon hellekansan joukkoon mutkattomasti liittynyt tasavallan presidentti Tarja Halonenkin vaikutti tyytyväiseltä ja nauraa hörähteli erityisesti kohtauksille, missä ylistettiin akkojen äänioikeutta ja mukaantuloa poliittisen päätöksentekoon.