Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu. Tiistai oli Helsingissä lappilainen voimannäyte. Maakunnan ykkösketju oli yhdistänyt voimansa ja järjesti Marina Congress Centeriin Murmanskin alueen ja koko Pohjois-Suomen esittäytymisen. Murmanskista oli paikalla puolensataa napamiestä (miehiä todella lähes koko jengi), Suomesta oli hoidettu puhujalistan kärkeen pääministeri Matti Vanhanen. Hän tosin jumittui budjettikehysten kimppuun, mutta se ei lopputulosta haitannut.
Lappilaiset odottivat paikalle noin 150 kuulijaa. Heitä oli ainakin 300. On aivan perusteltua sanoa, että tästä alkoi Suomen rynnistys kohti Kuolaa.
Jatkoa seuraa jo tänä keväänä, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen järjestää vienninedistämismatkat ensin Kirkkoniemeen ja Tromssaan ja sitten Murmanskiin ja Arkangeliin. Molemmille reissuille on liike-elämää tulossa tungokseen asti mukaan. Pohjoinen on alkanut vetää - ja onhan noille samoille kulmille Oulunkin kaupunginhallituskin aikeissa körötellä kesäkuussa.
Sivumennen sanoen tämäkin seminaari näytti, että poliittisilla kytkennöillä on merkitystä. Viime hallituskaudella pohjoisesta yritettiin turhaan kirjelmöidä pääministeri Vanhaselle siitä, että Suomen pitäisi kiinnittää Murmanskin suuntaan rutkasti entistä enemmän huomiota. Turhaan kaikki, mitään ei tapahtunut.
Nyt tapahtuu, ja paras selitys muutokselle on nimeltään juuri Paavo Väyrynen. Hän on ujuttanut Barents-asiat hallituksen sisäpiireihin, ja maakuntajohtaja Esko Lotvosen, maaherra Hannele Pokan, kauppakamarin toimitusjohtajan Timo Rautajoen sekä Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteisen Finnbarentsin yhteispeli hoiti tässä tapauksessa loput.
Ovet oli siis saatu auki, mutta sellainen ei vielä yleisöä paikalle tuo. Siihen tarvitaan muutakin. Näyttää yksinkertaisesti siltä, että pohjoisen muutokseen ollaan nyt laajemmin havahtumassa.
Lyhyesti sanottuna tuo muutos tarkoittaa, että Pohjois-Suomessa Oulun seutu jää vauraanpulskeana sivuun katselemaan, kun kaikki kiinnostavimmat asiat tapahtuvat Lapissa ja sen lähialueilla. Nimenomaan kiinnostavimmat, sillä näitä asioita on vaikea arvioida hyvä-paha -akselilla. Taloudellista toimeliaisuutta on näkyvillä aivan järkyttävä määrä lisää. Se muuttaa niin monia asioita, että ristiriitojakin on taatusti tulossa.
Mutta unohdetaan toistaiseksi tällaiset arvioinnit ja katsotaan, mistä oikein on kyse.
Rautajoen tekemissä, kuulemma alakanttiin olevissa laskelmissa Euroopan "High North" -alueelle eli "yläpohjoiseen" on vuoteen 2015 mennessä tulossa investointeja 46 miljardin euron edestä. Siitä 28 miljardia menee Norjan ja Venäjän vesialueiden energiaurakoihin, viisi miljardia Norjan ja Ruotsin maa-alueille, neljä-viisi miljardia istutetaan Lapin matkailuun ja kaivoksiin ja loput miljardit urakoidaan Murmanskin seudulla.
Shtokmanin kaasukentästä puhutaan paljon, ja alkamassa sekin jättityömaa näkyy olevan. Mutta Kuolan todellisuudesta se on vain osa.
Murmansk sijaitsee Kuola-vuonon itärannalla. Sen länsirannalle puuhataan nyt erityistalousaluetta ja valtavaa uutta satamaa, hiili- ja öljyterminaaleja, joita varten vetäistään 30 kilometriä uutta rataa tunturin yli. Urakkaan liittyy itärannan uusi konttisatama. Koko satamatyömaan hintalappu vastaa Sotshin talviolympialaisten kustannuksia.
Norilsk Nickel -jätti puolestaan aikoo uusia takavuosien surullisenkuuluisat kombinaattinsa Montsegorskissa, Nikkelissä ja Zapoljarnyissa. Rikkipäästöt aiotaan vihdoin saada kuriin, mutta siinä rytäkässä katoaa koko Nikkelin sulatto ja 18 000 ihmisen yhteisön tukipilari. Mikä neuvoksi? Ei hätää, aletaan jalostaa titaania ja kromia. Ja muut yhtiöt aikovat jalostaa ties mitä muita mineraaleja - älkää luulko, että kaivosbuumi Suomen ja Venäjän rajalle katkeaisi. Hakut heiluvat pitkin Kuolaa aivan uudella innolla.
Sitten on tietysti Sallan-Kantalahden rata, jota aletaan selvittää, ja siinä sivussa Alakurtin "teknologiakylää", tai mikä alihankintakeskittymä se sitten olisikin. Ja on tietysti lohimatkailu, ja tavallinen rakentaminen, kaikenlainen infrastruktuuri, talojen korjaukset, kaukolämmöt, energiatyöt. Näin alkajaisiksi.
Tämän kaiken kuultuaan ei jaksa enää edes hätkähtää, kun puhuja ilmoittaa Murmanskin olevan 2012 yksi maailman liiketoiminnan keskuksista. Eli siinä vaiheessa Pohjois-Suomessa olisivat jo nämä 4 000-5 000 uutta matkailun ja kaivosten työpaikkaa, ja sitten pitäisi vielä löytää jostain väkeä tekemään Venäjän urakoiden alihankintoja.
Mitäs vielä? Lentoyhteys Rovaniemeltä Venäjälle alkaa jälleen ja Murmanskiin aiotaan nyt rakentaa tai vuokrata uusi Suomi-talo, johon menisivät konsulaatti, Finpro, Finnbarents ynnä muut. Siinä sivussa muuallakin herätään - EU:n komissio valmistelee erityistä arktista tiedonantoa.
Taitaa olla käsillä aika suhtautua maantieteeseen uudella tavalla, sillä pohjoinen kuumenee. Kaikin tavoin.