Presidentinvaalin toisen kierroksen suurin kysymys kuului, miten ensimmäisessä vaalissa kolmanneksi tipahtaneen keskustan äänestäjät menettelevät.
Toisen vaalin tulos osoitti, että keskustan vahvoilla kannatusalueilla Oulun ja Lapin vaalipiireissä sen kannattajille tuotti suuria ongelmia noudattaa puoluekellokkaiden suosituksia äänestää kokoomuksen ehdokasta Sauli Niinistöä.
Vaikeus näkyy selkeästi vuoden 2000 presidentinvaalin toisen kierroksen ja sunnuntain äänestysprosenteista. Äänestysvilkkaus tipahti Oulun vaalipiirissä 74:ään ja Lapissa 74,8 prosenttiin.
Vuonna 2000 molemmissa vaalipiireissä äänestysinto nousi yli 81 prosentin eli korkeammalle kuin muualla. Sunnuntain äänestystahti nousi sentään hivenen ensimmäisestä vaalista. Hyödyttipä pohjoisen laiska äänestäminen kumpaa ehdokasta tahansa, demokratialle se oli kiistaton tappio.
Äänimäärissä Niinistö kukisti Halosen nipin napin Oulun vaalipiirissä kun taas Lapissa Halonen oli hivenen Niinistöä edellä. Yhteen laskettuna keskustan vahvalta tukialueelta herui Niinistölle vain vähän enemmän ääniä kuin Haloselle.
Pohjoisen tulokset kertovat kahdesta seikasta. Keskustan kannattajista monet joko jättivät kokonaan äänestämättä tai sitten jättivät puoluejohdon suositukset huomiotta ja äänestivät Halosta. Näinhän kävi jo ensimmäisessä vaalissa.
Pohjoisen äänestäjät näyttivät selvästi vierastaneen Niinistöä ja hänen Nato-myönteisiä puheitaan. He suhtautuivat Niinistöön samalla tavalla kuin etelän äänestäjät keskustan ehdokkaaseen Esko Ahoon kuusi vuotta sitten. Niinistön leirissä joudutaan nyt miettimään, olisiko pohjoiseen pitänyt satsata kampanjassa enemmän.
paakirjoitus@kaleva.fi