Pohjavettä on edelleen huolestuttavan vähän koko Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla taso on puolisen metriä keskimääräistä alempana. Sateet ovat loppukesällä kohdelleet eri alueita eri tavoin, ja vähiten vettä on rannikon tuntumassa. Esimerkiksi Koillismaalla pohjavesitilanne on paikoin jopa viimevuotista parempi.
Jos tästä syksystä tulee viime syksyn kaltainen, talvesta tulee tulee vähintään yhtä huono kuin viime vuonna. Viime syksynä sade ei ehtinyt lisätä pohjavettä, sillä se tuli lumena tai routaiseen maahan.
"Normaalit syyssateet eivät pysty palauttamaan tilannetta normaaliksi, ne ainoastaan parantavat pohjavesitilannetta", huomauttaa hydrogeologi Mikko Jaako Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
"Jos syksystä tulee kuiva, joillakin alueilla saatetaan joutua säännöstelemään veden jakelua. Lievimmillään se tarkoittaa, että annetaan suosituksia välttää runsasta veden käyttöä, kuten auton pesua. Seuraavassa vaiheessa käyttöä rajoitetaan sulkemalla jakeluverkkoja. Ne ovat kuitenkin ääritilanteita, joihin ei toivottavasti ei missään jouduta", sanoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesihuoltopäällikkö Timo Viitasaari.
Ei ole suinkaan itsestään selvää, että vähäsateisuus korvautuu runsaina sateina syys- lokakuussa, jolloin normaalisti tilastojen mukaan sataa paljon.
"Esimerkiksi viime syksy oli tosi kuiva, ja talvi humahti parissa viikossa. Vuodet eivät tosin ole veljiä keskenään. Tavallisesti sademäärä tuppaa kuitenkin loppuvuoteen mennessä nousemaan lähelle keskiarvoa", pohtii ylimeteorologi Jaakko Helminen Ilmatieteen laitokselta.
Kaivolliset liittyvät verkkoon
Vähäiset pohjavedet koettelevat pahimmin niitä kotitalouksia, jotka ovat oman kaivoveden varassa. Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollon verkostoon on liittynyt 98 prosenttia talouksista, joten kaivovettä käyttää hyvin pieni osa.
Toimitusjohtaja Lauri Pesälä Kempeleen Vesihuollosta sanoo, että heikko pohjavesitilanne on saanut tänä kesänä muutamia uusia asiakkaita verkkoon juuri siksi, että omasta kaivosta on vesi loppunut. Enää ei verkkoon liittymättömiä yhtiön toimialueella ole kovin monta.
Kempeleessä pohjavesi on 60-70 senttiä keskimääräistä alempana ja reilut parikymmentä senttiä viimevuotistakin alempana. Kempeleenharjun pohjavesialue on kuitenkin niin runsas, että Pesälä ei usko pulaa pääsevän syntymään.
"Kun vesi vähenee, on aina riski, että veden laatu saattaa muuttua. Vielä ei ole kuitenkaan sellaisesta näkynyt merkkejä", hän arvioi.
Kempeleessä on valmistumassa Geologian tutkimuskeskuksen ja ympäristöviranomaisten kanssa tehty harjuselvitys, jonka tavoitteena on varmistaa veden riittävyys vaikeissakin tilanteissa.
Veden korkeus vaihtelee
Oulun kaupungin alueella käyttövesi otetaan pintavedestä Oulujoesta, jossa vettä riittää ainakin näillä näkymin.
Pintavedet ovat keskimääräistä alempana tai paljon alempana lähes koko maassa joitakin pieniä läikkiä lukuunottamatta. Erityisesti Oulun eteläpuolen joet kärsivät kuivuudesta. Ennätyksellisen vähän virtaamaa on Pyhäjokisuulla. Jongunjärvessä Pudasjärvellä ranta on kauempana kuin kertaakaan 30 vuoteen.
Sitä vastoin Kuusamon Muojärvi on keskimääräisissä lukemissa ja Kuivajokikin melkein tavallisessa korkeudessaan. Kiiminkijoessa vettä on vain hieman keskiarvoa vähemmän. Myös pintavesien tilanne korjaantuu, jos syyssateet tulevat runsaina.