Kymmeniä tuhansia metsähehtaareja kuuluu usein omistajan tietämättä pohjavesialueisiin tai niiden laajoihin suojavyöhykkeisiin. Moni metsänomistaja on törmännyt yllättäen sekavaan sääntöviidakkoon sekä hankalaan ja kalliiseen lupamenettelyyn etenkin kunnostusojitushankkeiden valmistelussa.
Utajärven Metsänhoitoyhdistyksen virittämän, vielä rahoituspäätöstä odottavan EU-projektin tavoitteeksi on otettu kaikkia osapuolia tyydyttävien, sekä metsänhoidon että pohjaveden turvaavien toimintamallien löytäminen.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuomo Törrö toteaa, että selvitystyö tulee todelliseen tarpeeseen ja sitä voidaan käyttää pelisääntöjen luomiseen koko maassa.
"Pohjavesialueita on pelkästään Utajärvellä satoja hehtaareja. Esimerkiksi Rokua ja isoja osia Oulujokivarresta kuuluvat niihin, kun myös laajat suojavyöhykkeet alettiin lukea rajoitusten alaisiksi alueiksi kolmisen vuotta sitten. Koko maassa näitä alueita on tuhansia hehtaareja", Törrö kertoo.
Toiveena selvät pelisäännöt
Metsänomistajat kokevat nykyisen lupamenettelyn erittäin hankalaksi ja kalliiksi. Esimerkiksi kunnostusojitushankkeiden valmistelu vaatii useita eri organisaatioiden maastokäyntejä. Törrön mukaan nykykäytäntö ei toimi, sillä aikaa ja tekijöitä ei ole tarpeeksi kenelläkään.
"1970-luvulla tehtiin paljon ojituksia, jotka pitäisi nyt kunnostaa. Tarve Pohjois-Pohjanmaallakin on näille töille suuri. Kun pohjavesialueilla toiminnan pelisäännöt ovat metsänomistajille epäselvät, saattavat tarpeelliset kunnostukset jäädä tekemättä. Neljä vuotta sitten pelkkä poikkeuslupa maksoi 2 500 markkaa. Jos kunnostusrästejä syntyy, syntyy myös merkittäviä kansantaloudellisia tappioita."
Pohjavesialueen suoja-alueet saattavat ulottua reilusti varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Rokuan liepeillä on luparuljanssiin jouduttu, kun ojia on haluttu kunnostaa paksulla turvemaalla.
"Siellä ei ole kivennäismaasta tietoakaan, mutta lain mukaan ollaan pohjavesialueella. Monilla maanomistajilla näihin alueisiin kuuluu merkittävä, jopa valtaosa metsämaasta", Tuomo Törrö kertoo.
Utajärveläinen metsänomistaja Heikki Korhonen laskee, että hänellä on pohjavesialueella metsämaita noin sata hehtaaria. Rajoituksiin hän törmäsi yllättäen viime syksynä ryhtyessään valmistelemaan kunnostusojituksia.
"Vasta metsänhoitoyhdistyksen kartoista selvisi, että paikka oli määritelty pohjavesialueeksi. Onneksi ei ole itsellä kaivuria, etten erehtynyt tietämättäni lakia rikkomaan. On tästä niin vähän missään kerrottu, että väkisinkin tuntuu salailulta. Sekin kummastuttaa, millä perusteella niitä suojavyöhykkeen rajoja on turvemaille piirrelty."
Heikki Korhonen toivoo, että pohjavesialueiden metsänhoidolle saadaan mahdollisimman pian aikaiseksi selvät ja toimivat säännöt.
"Metsistä on kuluja, joten kyllä niistä tuottojakin pitäisi saada."
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen sanoo, että pohjavesialueiden suojeluun on kiinnitettävä yhä suurempaa huomiota.
"Utajärven selvityksessä asiaa katsotaan metsätalouden kannalta. Toivottavasti sillä voidaan poistaa metäsnomistajien turhia pelkoja."