Kymmenet pohjavesialueilla olevat turkistarhat pääsevät vihdoinkin suunnittelemaan tulevaisuuttaan, kun valtion tukipaketti alueilta pois siirrettäville tarhoille on päätetty. Vuodenvaihteessa tehty ratkaisu on tarhaajien kannalta kompromissi, johon heidän etujärjestönsä tyytyy. Pohjois-Suomessa tällaisia tarhoja on eniten Himangalla.
Tarhojen siirtovaatimus perustuu valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelmaan. Siirtouhka on eri tavoin ollut päällä jo lähes kymmenen vuoden ajan, mikä on suuresti haitannut näiden tarhojen kehittämistä.
"Tarhaajat ovat eniten tyytyväisiä siihen, että ratkaisu on vihdoinkin saatu. Parempaan ei näissä oloissa pystytty", luonnehtii Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajien liiton (PSTK) toiminnanjohtaja Hannu Kärjä tarhaajien tuntoja.
Avustus tulee
uusiin rakenteisiin
Turkistuottajien etujärjestö Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto (STKL) on vaatinut valtiolta täyttä korvausta sillä perusteella, että siirtovaatimus perustuu yhteiskunnan tarpeisiin eikä johdu tarhojen aiheuttamista vahingoista. Tarhat ovat toimineet kulloistenkin vesiensuojelumääräysten mukaisesti.
Turkistarhojen siirrot alkavat nyt nopealla aikataululla, sillä aikaa on vain kaksi vuotta. Lopulliset tarhakohtaiset siirtomääräykset annetaan, kun tarhat hakevat toiminnalleen ympäristölupaa.
"Tämä on nyt hyväksyttävä kompromissi. Pitää muistaa, että valtion avustus lasketaan niistä kustannuksista, jotka koituvat uuden tarhan rakenteista. Myös valtion takaus on ensiarvoisen tärkeä, koska tarhojen rakenteilla ei ole mitään vakuusarvoa avoimilla rahoitusmarkkinoilla", STKL:n toiminnanjohtaja Michael Hornborg toteaa.
Aikaisempi valtion tuki siirrettäville tarhoille oli normaali 25 prosentin investointituki sekä korkotukilaina. Saavutettu neuvottelutulos oli Hornborgin mukaan kovan työn takana.
"Tätä on väännetty monta vuotta ja monen ministerin kanssa. Tarhojen siirrolla on jo kova kiire, jotta tarhat pääsevät kehittämään toimintaansa", Hornborg sanoo.
Tarhaaja kiittää pääministeriä
Liiton hallituksen puheenjohtajan Ulf Enrothin mielestä 45 prosentin avustus on hyväksyttävissä, koska siirron yhteydessä tarhaaja saa uudet rakennukset ja paremmat työolot.
"Valtava työ ja vaiva siirrosta koituu. Tässä joukossa on tarhoja, jotka joutuvat vesiensuojelumääräysten muutosten takia muuttamaan jo kolmannen kerran", Enroth tietää.
Päiviö Niemelä on yksi niistä noin 15 tarhaajasta Himangalla, joilla on vuosikaudet ollut siirtouhka päällä. Nyt saatu päätös on hänelle helpotus, vaikka hän onkin päättänyt lopettaa tarhanpidon. Niemelä on ollut vahvasti mukana vaatimassa tarhaajille kohtuullisia siirtokorvauksia.
"Kyllä tämä päätös hyvälle tuntuu, kun välillä on näyttänyt, ettemme saa mitään. Valtion takaus on erittäin tärkeä, koska muita vakuuksia turkistarhojen on vaikea saada", Niemelä toteaa.
Päiviö Niemelä sanoo asioiden lähteneen liikkeelle siitä, kun turkistarhaajat pääsivät pääministeri Matti Vanhasen puheille.
"Pääministerille kuuluu iso kiitos", hän sanoo.
Myös kunnat antavat tukea siirrettäville tarhoille siten, että ne ovat hankkineet maa-alueita tarhojen uusiksi sijoituspaikoiksi. Moni kunta myös rakentaa valmiiksi alueiden maapohjat.
Pohjois-Pohjanmaalla ainoa pohjavesialueella oleva turkistarha on Kalajoella.