Oulu-Yli-Ii
Pohjois-Pohjanmaalla pohjavesien pinnat ovat 30-90 senttimetriä alempana kuin tavallisesti. Kalajokilaaksossa ja Pyhäjokilaaksossa pohjavedet ovat vuodenaikaan nähden ennätyksellisen alhaalla. Kalajoella ja Pyhännällä pohjavesien korkeuksia on seurattu 30 vuoden ajan, eivätkä vedet ole koskaan olleet tätä alempana.
Hydrogeologi Mikko Jaako Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta arvioi, että keskimääräinen pohjavesitilanne Pohjois-Pohjanmaalla on puoli metriä normaalista miinuksella.
Tavallisesti syyssateet nostavat pohjavesien pintoja, mutta tänä vuonna on käynyt päinvastoin. Kaivattuja syyssateita ei ole tullut ja murhetta lisää se, että maaperän kosteus on nyt vähäinen.
"Tilanne on huonontunut aika nopeasti ja huonompaan suuntaan tuntuu menevän", Jaako sanoo.
Pahin isku maaseudun talouskaivoihin
Yleensä vesi on kaivoissa vähimmillään kevättalvella ennen lumien sulamista, jolloin kaivot kuivuvat. Ennusmerkit ovat heikot, kun tilanne on jo syksyllä paha.
Jos sää on normaali eikä tule pitkää lauhaa jaksoa ja vettä ala ropista huomattavasti tavallista enempää, edessä on hankala talvi ja kevät. Jaakon mukaan vesipula iskee ennen kaikkea haja-asutusalueelle yksittäistalouksiin.
"Isot vesilaitokset ottavat vettä yleensä isoista pohjavesimuodostumista, ja niiden käyttämät kaivot ovat syviä. Metrinkään heittely pohjaveden pinnassa ei vaikeuta niiden tilannetta. Pienillä vesilaitoksilla ja vesiosuuskunnilla voi olla edessään ongelmia, jos niillä on vain yksi kaivo käytössä. Lähinnä ongelma koskee kuitenkin yksittäistalouksia ja niiden talouskaivoja", Jaako ennakoi.
Hän toteaa, että jokaisen on itse ratkaistava, miten vedensaantiongelmasta selvitään. Yksi vaihtoehto on olemassa olevan kaivon kunnostus, uusi kaivo on toinen vaihtoehto. Jaakon mukaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus suosittaa liittymistä yleiseen vesijohtoverkkoon.
Pohjois-Pohjanmaalla vesijohtoverkon piirissä on talouksista hieman yli 95 prosenttia.
"Silloin vedensaanti on turvattu. Liittyminen voi olla kuitenkin hyvin kallista, jolloin vaihtoehto voi olla jokseenkin mahdottomuus, vaikka yhteiskunta tulisi vastaan vesihuoltoavustuksilla."
Vesi riittää vain mullikoille
Kerolan tilalla Yli-Iin Tannilassa on vesipulassa kipristelty jo tovi. Omasta kaivosta vesi riittää mullikoille, ja kaksi kertaa palokunta on käynyt tuomassa vettä kaivoon isolla säiliöautolla.
Erja Kerola kertoo, että perhe käy peseytymässä anopin luona Yli-Iin kirkonkylällä, parinkymmenen kilometrin päässä. Samalla hoidetaan neljän hengen perheen vaatepyykki.
"Syyskuu vielä jotenkuten meni, mutta lokakuussa iski pula. Sen huomasi, kun yritti pestä pyykkiä."
Mullikoita on navetassa kuusitoista, joten vettä kuluu runsaasti niiden juottamiseen.
Sen verran painetta kuitenkin on, että astianpesukoneen voi silloin tällöin pyöräyttää päälle ja juomavettä on piisannut.
Lähin vesiputki olisi Kuivaniemen puolella neljän kilometrin päässä, Yli-Iin puolella vesi virtaa yleisessä putkessa viiden kilometrin takana.
"Sitä kyseltiin, mutta kustannukset olisivat useita satoja tuhansia markkoja", Erja Kerola kertoo.
Nyt toive on asetettu uuteen kaivoon. Ympäristökeskus on käynyt paikalla avittamassa ja miettimässä uutta kaivon paikkaa. Sitten on luvassa koekaivauksia.
"Talon takana metsässä on lupaavia märkiä paikkoja", Kerola kertoo. Hän arvioi, että kaivon kaivaminen maksaisi noin 3500 euroa. Päälle tulevat pumppu- ja putkikustannukset.