Ympäristöministeriö on huolissaan pohjavesialueiden turvallisuusriskistä, joka aiheutuu lentokentillä käytettävien liukkaudentorjunta-aineiden joutuessa pohjavesistöön.
Suomen 25 lentokentästä puolet sijaitsee pohjavesialueella.
Yli-insinööri Tapani Suomela ympäristöministeriön ympäristösuojelun osastolta huomauttaa, että Ilmailulaitoksen täytyy noudattaa pohjaveden pilaantumiskieltoa. "Ja se tulee kalliiksi."
Ympäristöministeriön huoli tunnustetaan Ilmailulaitoksessakin. "Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on lisääntynyt. Kyllä se kasvattaa pohjaveden saastumisen riskiä", ympäristösuunnittelija Tuija Hänninen Ilmailulaitokselta myöntää.
Kuusamon pitoisuudet laskevat hitaasti
Liukkaudentorjunta-aineita ruiskutetaan niin kiitoradalle kuin suoraan lentokoneisiin. Vain Helsinki-Vantaan lentokentällä lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytettävä propyleeniglykoli kerätään talteen jatkokäsittelyä varten. Esimerkiksi Oulun kentällä koneet ruiskutetaan niiden seisontapaikoilla ja glykolit valuvat sadevesiviemäristön, Pasko-ojan ja muiden ojien kautta, Pitkäkankaan asuinalueen läpi Kempeleenlahteen ja Liminganlahteen.
Niin sanottuja deicing -alueitakaan ei ole muualla kuin Helsinki-Vantaan kentällä.
"Deicing -alueen rakentaminen on kallista. Ei olla pidetty välttämättömänä rakentaa sellaista, vaikka kentät ovat pohjavesialueella", Hänninen sanoo.
Urean sijaan nykyään käytetään liukkauden torjuntaan asetaatteja.Urea korvattiin, koska pohja- ja pintavesien typpipitoisuudet nousivat. Ongelma on lieventynyt, mutta ei kuitenkaan kokonaan hävinnyt.
"Esimerkiksi Kuusamon kentällä urean käyttö lopetettiin 13 vuotta sitten, mutta typpipitoisuudet eivät ole laskeneet samaan tahtiin kuin esimerkiksi Oulussa", Hänninen kertoo.
Jos nyt suunnitteilla oleva lentokenttä haluttaisiin rakentaa pohjavesialueelle, Tapani Suomelan mielestä lupa ei enää automaattisesti heltiäisi.
"Muut mahdolliset paikat kyllä katsottaisiin ensin, vaikka ei pohjavesialueellekaan rakentaminen mahdotonta olisi", Suomela sanoo.
Paikallistasolla huolettomampaa
Suomela suosittelee lentokenttäalueille umpiviemäröintiä ja hänellä on glykolin turvallisuudesta - tai vaarallisuudesta - toisenlainen mielipide, kuin vaikkapa ympäristökeskuksen tai Ilmailulaitoksen viranomaisilla.
"Siinä on orgaanisia aineita niin paljon, että jos sitä pääsee pohjaveteen, niin se kuluttaa siitä hapen pois", Suomela varoittaa.
Ilmailulaitoksen mielestä vaaraa ei ole. "Aineethan hajoavat helposti", Hänninen sanoo.
Myöskään paikallistasolla ei uskota liukkaudentorjunta-aineiden vaarallisuuteen.
"Ei se ole semmoinen uhka, että Oulunsalon pohjavesiä oltaisiin pilaamassa", hydrologi Mikko Jaako Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Myös Oulun seudun ympäristövirastossa ollaan samaa mieltä. Tosin ympäristötarkastaja Maija Jokiharju suhtautuu asiaan myös hieman varoen.
"Harvoin ne toiminnanharjoittajat itse itseään pitävät kärryillä näissä asioissa, vaikka asenteenmuutos käynnistyi noin puoli vuosikymmentä sitten", Jokiharju toteaa.
Jokiharjun mukaan tarkkailu lähti siitä, että haluttiin selvittää urean vaikutus pohjaveteen.
"Siitäkin piti aikoinaan Ilmailulaitoksen kanssa neuvotella. Kaikki mikä maksaa, siitä pitää neuvotella. Ympäristöviranomaisilla on omat näkemyksensä ja toiminnanharjoittajilla omansa", hän toteaa.